Oma valokuva
Ruokaan rakastunut kodin hengetär, jonka pöperöitä on testannut jo vuodesta 2002 ihanan rehellinen kriitikko-mieheni, joka seikkailee blogissa nimellä Ukkeli, sekä vuodesta 2015 vähemmän kriittinen Suomenlapinkoirani Seppo. Romanian ja Italian ruokakulttuuri ovat lähellä sydäntäni, kuten myös Aasian keittiö, mutta myös Suomalaisen ja Brittikeittiön helmet saavat tilaa blogissa. Saatat myös päästä tutustumaan kotiini, tai päästä mielikuvamatkoille kun postailen reissuistani. Tervetuloa seuraan!

Translate

maanantai 12. joulukuuta 2016

Elämäni paras itsetehty pizzapohja, tomaattikastike ja täyte-ehdotuksia

Viimeaikoina on useissa lähteissä kerrottu Roomalaisesta pizzapohjasta, jonka täydellisyyden takaa aika. 

Tätä pizzaa ei nimittäin pääsekkään syömään saman päivän aikana, vaan taikinan salaisuus piilee siinä että sen annetaan olla jääkaapissa ainakin 24 tuntia, joidenkin reseptien mukaan jopa 72 tuntiakin.

Taikinan valmistus oli yllättävän helppoa, vaikeammaksi odottautui se odotus joten tämän päivän illalliseksi tarkoitettu pizza muuttuikin lounaaksi, kun itsekuri petti, mikä tarkoitti muutaman tunnin pihistystä 24 tunnin jääkaappisäilytyksestä. Huolimatta tästä, oli pizza taivaallista ja tunsin itseni ihan oikeaksi Italialais-pizzakokiksi sitä valmistaessa. 

Useista ohjeista valitsin testiin Iltalehden reseptin jossa Pizzariumin perustaja Luca Platan näyttää videolla kuinka se valmistuu.
 ( KLIK ). 


---edit 18.07.2017. uusintakokkauksilla todettu että 
Durum-vehnäjauholla tulee parempi lopputulos kuin perusvehnäjauhoilla ja taikinaa on huomattavasti helpompi käsitellä, sillä jauho on todella hienojakoista eikä sitkostu kuten erikoisvehnäjauhoista tehty taikina .Toki se ihan aito oikea 00-jauho on ILMEISESTI se paras, vaan sitä en ole vielä kokeillut.

Tätä kirjoitusta päivitän aina tehdessäni uusia oivalluksia, 
tai kokeilen uusia täytteitä---


Lyhykäisyydessään ohje, jossa jauhojen, öljyn ja veden alkuperäisen reseptin grammat muunnettu desilitroiksi/millilitroiksi tässä: 

PIZZATAIKINA


  • 6,3 dl vehnäjauhoja (00- tai durum)
  • 290ml huoneenlämpöistä vettä
  • 11g suolaa
  • 0,1dl oliiviöljyä (itse en tätä mitannut, vaan lorautin hieman silmämääräisesti taikinaan)
  • 3g tuorehiivaa (en punninnut tätäkään, gramma sinne tänne ei kai maata kaada... 😁


Sekoita tuorehiiva kädenlämpöiseen veteen.
Kaada jauhot kulhoon ja sekoita siihen suola. Tee jauhojen keskelle kuoppa ja kaada vesi-hiivasekoite siihen.

Nuolijaa käyttäen ala kauhoa jauhoja reunalta keskelle, kunnes suurin osa jauhoista on sekoittunut taikinaan. Lisää sitten öljy ja heitä nuolijalla vesilintua, sillä nyt tulee käsille töitä. Jatka vaivaamista käsin kunnes öljy imeytyy taikinaan. Vaivaa voimakkaasti kunnes taikina on tasainen, kiinteä ja kimmoisa. 

Muotoile taikina palloksi, peitä kulho puhtaalla leivinliinalla ja anna nousta n. tunti. Vaivaa sitten taikina vielä kerran ja peitä kulho ilmatiiviiksi ja aseta jääkaappiin 24 tunniksi. Kun vuorokausi on kulunut, ota taikina jälleen huoneenlämpöön ja muotoile jälleen kiinteäksi palloksi. Peitä jälleen ilmatiiviiksi ja anna levätä huoneen lämmössä 2-5h.

Nyt taikina on valmis muotoiltavaksi.
Itse sain tästä määrästä aikaiseksi kaksi suht' suurta pizzaa.
Olin valmistautunut kaulimaan pizzaa mutta sitten muistinkin nähneeni tv:ssä kokin muotoilleen pohjan käsissään, joten kokeilin siis sitä.

Halkaisin siis pallon kahtia, painelin toisen puolen ensin littanaksi pöytää vasten jonka jälkeen nostin taikinan kämmenelle. Läpsyttelin pohjaa kädeltä kädelle ja joka läpsäisyllä taikina venyi hieman. Tartuin taikinan reunoista kiinni niin että taikina roikkui lattiaa kohti ja käsieni välissä oli n. 7 cm. Sentti sentiltä siirryin reunoissa eteenpäin jolloin painovoima venytti taikinaa ja pohjasta alkoi muodostua pyöreä(hkö). Ja mikä tärkeintä, se ei revennyt missään vaiheessa. Uskomatonta! Joku taitavampi kokki olisi kai saanut saman aikaan viskelemällä taikinaa kohti kattoa, itse en kuitenkaan moiseen riskiin alkanut.


Käytin tällaista pyöreää pizzapeltiä, jonka ostin kerran Stokkan alelaarista vitosella. Tää on vaan ihan huippuhyvä, pohjasta tulee rapea ja pizzan voi kipata pelliltä suoraan lautaselle. 
Toki pizzakivellä saa varmaan vieläkin paremman lopputuloksen...ehkä...

Pohjaa voi vielä venytellä pellillä kas näin:
















---Oivallus 18.7.2017: tomaattikastikkeen valmistuksesta löytyy mielipiteitä melkein yhtä paljon kuin on kokkejakin. Ennen sekoitin vain murskan ja mausteet yhteen ja se oli siinä, sitten kuulin että kiehautettu on parempi, ja kaikkihan tietävät Henkka Alenin Muttisoossin pohjalta tehdyn pizzasoossin, jota haudutetaan pitkään. Itse en suosi pitkää haudutusta, minusta soossi aavistuksen kitkeröityy jos sitä keitellään kokoon tuntikausia. Seuraavassa siis kaksi tapaa, yksi pikakiehautuksella, ja toinen jossa pannulla kuullotetaan ainoastaan sipuli ja valkosipuli. Kokeiltuani Mutin kuorittuja kokonaisia tomaatteja, voi olla että murskaa en enää käytäkkään. Maku on raikkaampi ja täyteläisempi---


TOMAATTIKASTIKE PIZZALLE- TAPA YKSI
  • 1tlk Muttimurskaa
  • pieneksi hakattua sipulia
  • 1 valkosipulin kynsi
  • 1 kuivattu birds eye chili
  • mausteita
Kaada murska kattilaan kera sipulihakkeen ja raastetun valkosipulin. Lisää murustettu chilin puolikas, hyppysellinen suolaa ja mustapippuria, paprikajauhetta, sekä esimerkiksi cajunmaustetta tai cayennepippuria. 

Pyöräytä soossia hieman sauvasekoittimella ja anna kiehahtaa nopeasti silläaikaa kun uuni kuumenee 250c asteeseen. 


---Mausteiden kanssa olen mutu-tuntumaihminen oli kyseessä mikä
ruoka tahansa; katson maustekaappiin ja otan niitä 

mausteita mitkäsillä hetkellä sopivalta tuntuu---


TOMAATTIKASTIKE TAPA 2
  • 1tlk Mutti Pelati pomodori-kuorittuja tomaatteja 
  • 1 kevätsipuli kuutioituna
  • 1 valkosipulin kynsi raastettuna
  • 1 birds eye chili
  • rouhaisu merisuolaa myllystä
  • ripaus cayennepippuria
  • ripaus oreganoa
  • loraus öljyä






Kuullota sipuli ja valkosipuliraaste pienessä määrässä öljyä noin 4 minuutin ajan. Kaada Mutti-tomaatit, mausteet ja kuullotetut sipulit blenderiin tai sekoita sauvasekoittimella. Done. 





Tää on ihan huippuherkullista ihan sellaisenaan ja tätä tekstiä naputellessani seuraavana aamuna, tuskin maltan odottaa että pääsen tekemään jäljelle jääneestä soossista yksinkertaisen pasta-aterian tomaattikastikkeessa lounaaksi. Nam nam!







Pizzatäytteeksi sopii melkein mikä tahansa, juustoina suosin kermaisia juustoja, mozzarella ei minusta ole välttämätön, vaikkakin ehkäpä paras ja se 'autenttisin'. Pääasia on että juusto on juuri raastettu, valmisraasteet ovat s**tanasta 😝 .
Pidän täytteiden määrät minimissään sillä haluan kaikkien makujen tulevan hyvin esiin, tomaattikastiketta myöten. Juustoraasteen laitan heti tomaattikastikkeen päälle. Tomaattikastike saa kuultaa raasteen alta reilusti, liika juusto saa pizzan vain super-rasvaiseksi, sitten vaan muut täytteet kauniisti aseteltuna. Avot.


Paistan pizzan 250c uunissa keskitasolla. Luin jostain että kiertoilmatoimintoa ei kannata käyttää, koska se kuivattaa pizzan. 
Enkä muuten kello kaulassa paistellut pizzoja, vaan silmämääräisesti päätin kun pizza oli valmis. Ohueksi tehty pohja valmistuu tarpeeksi kuumassa uunissa hyvinkin nopeasti, sanoisinko korkeintaan 10 minuutissa. Jos käytät valmiiksi kuumennettua pizzakiveä, vieläkin nopeammin, jopa parissa minuutissa. 


HYVIKSI TODETTUJA TÄYTE-IDEOITA

  • salami-kinkku-ananas-tuoresipuli

---en koskaan osta valmiita kinkkusuikaleita, niiden maku on jotenkin teollinen ja rakenne outo. Mieluummin leikkelen saunapalvikinkkusiivuista suikaleita. Salamin kanssa ei myöskään kannata mennä överiksi, sillä se on yleensä varsin suolaista ja peittoaa alleen muut maut jos sitä on liikaa. Ananas kompensoi minusta salamin suolaisuutta---
  • kinkku-tuoreherkkusieni-paprika-rucola
---minulle tölkkiherkkusienet pizzassa on ehdoton no-no vaikka tykkäänkin niitä syödä kankkusessa suoraan purkista, sillä eihän ne sienelle maistu, vaan suolalle ja tuntuvat hassulta hampaiden välissä.
Rucola lisätään luonnollisesti vasta valmiiseen pizzaan---

  • pekoni-herkkusieni-pinaatti-kevätsipuli-sitruuna-paprika
---Leikkaa pekonisiivut ensin pitkittäin kahtia ja sitten muutaman sentin suikaleiksi. Paista pannussa keskilämmöllä kunnes juuri kypsiä, mutta pehmeitä. Valuta talouspaperin päällä. Siivuta herkkusienet ja kaada pannuun missä paistoit pekonit. Raasta sekaan hieman sitruunan kuorta ja purista hieman sitruunan mehua. Poista pannusta heti kun pehmenevät. Sitruuna yhdistettynä herkkusieniin = taivas ja se raikastaa muuten tuhtia pizzaa---


Elämäni parhaat pizzat olen muuten syönyt Romaniassa. Silloin pääasiassa oli rapea mutta mehukas pohja ja laadukkaat raaka-aineet, joita oli oikeastaan määrällisesti aika vähän. 

Asuessani Oulussa, oli pizzaravintoloita joka puolella. 
Toiset tykkäsivät niistä kovasti, mutta minulle vain ei maistu pizza, jossa on kilokaupalla täytettä, jonka laadun keskinkertaisuus yritetään hävittää ruutaamalla päälle litra majoneesia tai kebabkastiketta. 

Kun eräänkin kerran jouduin mieheni kanssa kaapimaan veitsellä majoneesit sivuun löytääksemme alta pizzan, päätimme että no more. Sen jälkeen pizzat on tehty, no... 99 prosenttisesti itse. Se on todellakin vaivan arvoista!

Mukavaa ja herkullista viikkoa!!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tukholma - Best Western Plus Time Hotel - Sinulle jolle luksus-aamiainen ja rento tunnelma on tärkeää

Viime viikonloppuna vietimme synttäreitä Tukholmassa. Tarkoitus oli ottaa 'Päivä Tukholmassa-risteily' mutta lopulta suunnitelmat m...