> Archive for tammikuuta 2017

*

Gluteenittomat letut (krepit)

| on
29.1.17

Tänään meillä oli plettupäivä. Mieheni on maanitellut minua päiväkausia tekemään niitä, mutta lopulta ne on aina jäänyt tekemättä, lupauksistani huolimatta. Nyt tästä lupausten rikkomisesta oli siis tehtävä loppu. 

Tämä on ohje jonka poimin muutama vuosi sitten Elisabeth Ekstrand Hemmingssonin 'Gluteenitonta herkkuruokaa' kirjasta. Ei muuten ole pöllömpi opus. Sieltä löytyy kaikki ne herkut mistä luulin joutuvani luopumaan, silloin kun olin gluteenittomalla ruokavaliolla, on useita pastanteko-ohjeita, pasteijataikinoita, blinejä ja 3 erilaista lettutaikinaohjetta ja paljon paljon muuta. Kokeilin lettutaikinoista jokaista mutta tästä tuli se ehdoton suosikkini, sillä tätä ei saa tarttumaan pannuun kiinni vaikka yrittäisi.

En tiedä olenko ainoa, mutta aiemmin kun tein lettuja, kaksi ensimmäistä meni aina harakoille. Ei mene enää. Itseasiassa nykyisin omin ensimmäisen letun aina itselleni ja syön sen ilman täytettä koska se saa kaiken sen ihanan voin maun itseensä pannusta. 

GLUTEENITTOMAT LETUT (KREPIT)


  • 4dl Maitoa
  • 2dl maissitärkkelystä
  • 4 kananmunaa
  • 4rkl voita
  • 1/2tl suolaa 
  • voita paistamiseen

Vatkaa vispilällä maissitärkkelys maitoon kunnes maitoon ei jää yhtään 'jauhoklimppiä'. Lisää munat yksi kerrallaan. Sulata voi, ja lisää taikinaan. Lisää tässä vaiheessa myös suola. Vatkaa tasaiseksi. Letut kannattaa tehdä heti taikinan valmistuttua, sillä jos tämän taikinan jättää seisomaan, laskeutuu maissitärkkelys kulhon pohjaan liisteriksi, jolloin saa tosissaan käyttää voimaa sekoittaakseen sen uudestaan. 

Laita pannu kuumenemaan ja laita pannuun nokare voita. Kun rasva tirisee, kaada pannuun taikinaa juuri sen verran että pohja peittyy ohuesti kauttaaltaan. Ylläty kääntövaiheessa. Ei, se ei mee rikki, se on täydellinen (sillä varauksella ettei sulla ole vanha ruosteinen repalainen pannu, silloin tämäkin varmaan tarttuu kiinni). Rasvaa ei tarvitse lisätä tämän jälkeen sillä taikinassa on jo rasvaa. Itse tosin lisäsin n. 5 ison letun jälkeen vähän, koska voi on hyvää 😁. 

Tarjoile suolaisen tai makean kanssa. 

Voi namskis!








Kreikkalainen Punaviinissä ja tomaatissa haudutettu 'Kokkinisto' lammas

| on
17.1.17

Tämän upean reseptin löysin jo vuosia sitten, ja siitä onkin tullut luotto-bravuurini etenkin pääsiäisenä, ja joskus jopa arkena. 
Kyseessä on lammas, joka on kypsennetty hitaasti liedellä punaviinissä ja tomaattikastikkeessa, mistä tuleekin sana 'Kokkinisto'. 

Lammas voi olla joskus vähän vaikeakin valmistaa niin, ettei se maistu villasukalle, tai ole kuivaa ja sitkeää. 
Tästä et saa villasukan makuista vaikka yrittäisit! 
Ja mikä parasta, sinun ei tarvitse ostaa sitä kalleinta fileetä, koska tämä valmistustapa saa kyllä sen edullisemmankin fileen mureaksi. Viimeisimmällä kerralla olin vähän huolissani lihasta, sillä näytti ettei siitä oltu juuri kalvoja poisteltu, ja ne oli todella vaikea irroittaa jo valmiiksi kuutioidusta lihasta. Heitin lihat siis sellaisenaan, mutta jälleen kerran lihasta tuli todella mureaa. 

Alkuperäinen resepti löytyy täältä: ( KLIK ).

--
Alkuperäisessä ohjeessa neuvottiin laittamaan 
puolikas pullo punaviiniä JA 5dl vettä. 
Minusta nestettä ei todellakaan tarvitse niin paljon 
jos haluaa täyteläisen kokoon keitetyn kastikkeen, 
joten vähensin määriä ohjeeseeni. 
Vettä voisi ehkä vähentää enemmänkin 
ja sitten lisätä tarvittaessa. 
--


Hint! Tämä resepti toimii myös naudanlihalla ja kanalla, ja on taivaallista myös kylmänä.



KREIKKALAINEN KOKKINISTOLAMMAS


  • 1kg lampaan lihaa
  • 1-2 kuppia ( n. 3 dl) kuivaa punaviiniä
  • 3 isoa sipulia isoiksi paloiksi kuutioituna
  • 2-3 isoa kypsää tomaattia kuorittuna ja kuutioituna
  • 4 valkosipulin kynttä kuutioituna
  • laadukasta oliiviöljyä
  • n2dl vettä
  • suolaa & pippuria
  • 2-3 laakerinlehteä
  • oreganoa
lisäksi voi laittaa:
  • hyppysellinen kanelia
  • 2-3 kokonaista mausteneilikkaa
  • pieni lasillinen makeaa jälkiruokaviiniä kuten Port

Valmistus:


Leikkaa lampaanliha isoiksi kuutioiksi ja laita ne isoon kulhoon. Lisää punaviini ja hyppysellinen suolaa. Peitä kelmulla ja anna marinoitua minimissään 3 tuntia, mutta suosittelen laittamaan lihat marinoitumaan jo edellisenä iltana. Ota sitten lihat marinadista, mutta säästä viini, sitä tarvitaan pian!


Kuumenna oliiviöljy korkeareunaisessa pannussa ja ruskista lihan pinta kauttaaltaan pannulla keskilämmöllä tai aavistuksen korkeammalla. Poista sitten lihat pannusta, laske lämpöä ja lisää pannuun sipuli ja valkosipuli. 
Kuullota matalalla lämmöllä kunnes sipuli on lähes läpikuultavaa-älä ruskista. Lisää nyt viini joka toimi lihan marinadina, tomaatti ja mausteet, myös laakerin lehdet. 
Jos tuntuu että pannusi reunat eivät riitä, kippaa koko homma kattilaan missä se saa rauhassa muhia.
Voit myös laittaa tujauksen tomaattipyreetä jos sattuu olemaan, ei ole pakollista.
Jos haluat laittaa kanelia ja neilikkaa, lisää nekin nyt. Sekoita hyvin. 



Lisää sitten lihapalat, sekä vettä ja laita liesi täydelle teholle, kunnes neste alkaa kiehua. Laske sitten lämpö matalaksi ja anna muhia ainakin 1,5 tuntia. Itselläni taisi olla yli 2 tuntia kerran, kun vieraat myöhästyi, mutta oikein ihanaa ja mureaa tuli. Lisää vettä tarvittaessa jos nestettä haihtuu liikaa. Jos laitat jälkiruokaviiniä tähän, laita se loppuvaiheessa, anna muhia vielä 5-10 min. maista ja lisää mausteita tarvittaessa. Jos tuntuu että kastike ei ole tarpeeksi paksua, suurusta hieman esim. maissitärkkelyksellä.
Anna levätä ainakin 10 minuuttia ennen tarjoilua, Kreikassa tämä tarjoillaan hyvin levänneenä, koska kastike paksuuntuu aavistuksen jäähtyessään ja maut tulevat paremmin esille. 


Lisäsin kukkakaalta ihan loppuvaiheessa mukaan tällä kertaa...

Aterian kruunaa hyvä punaviini.



Kreikassa Kokkinisto tarjoillaan usein pastan tai riisin, sekä vihreän salaatin kera. Minusta tähän sopiikin ihana Fetasalaatti täydellisesti. Olen myös tarjoillut tätä pääsiäisenä kermaperunoiden kanssa mutta se oli aika tuhtia.




Mukavia kokkaushetkiä!











Makumatka Italiaan - Spaghetti Aglio Olio e Funghi - Oliiviöljy-valkosipulipasta herkkusienillä

| on
14.1.17

pasta, Pasta, PASTA!!!



Mikään, MIKÄÄN, ei koskaan ole tehnyt makunystyröihini yhtä suurta vaikutusta kuin pasta. 

Lapsuudessa se oli se tyypillinen makarooni murukastikkeella ja sata kiloa ketsuppia, aina, joka päivä. Muu ei kelvannut. 
Vuosien saatossa 'murukastike' kehittyi, ja kehittyi, ja kehittyi...
Vaikkakin se ketsuppinen 'murukastike' oli villeinä baarivuosina jopa kaveripiirissäni odotettu kankkusruoka jota minut ihan eritoten kutsuttiin valmistamaan sunnuntai-päivänä 45 Special-iltojen jälkimainingeissa kavereiden keittiöön, kasvettuani bilekausien ohitse se ei enää riittänyt minulle. 

Tänä päivänä voin ylpeänä kertoa että teen ihan törkeän hyvän Bolognesen. Tosin jos nälkä on niinkuin hetinyt, on edelleen tyydyttävä perus-muruun. Täydellinen Bolognese nimittäin ei ole mikään pikaruoka, se tarvitsee ainakin sen pari tuntia muhimiseen. Mutta tänään me ei tehdä Bolognesea.

Eilen mieheni kysyi olenko koskaan syönyt Aglio e Olio-pastaa.

Tiesin heti mikä klassikko on kyseessä, mutta koskaan en sitä ollut maistanut. Tämä huutava, suorastaan nolostuttava vääryys oli siis korjattava mitä pikimmiten. 
Ja tämä taas tarkoitti sitä että meidän tammikuun säästökuuri joutuisi antamaan vähän periksi; Lupasimme ettei MITÄÄN ylimääräistä osteta, mutta kun kyse on tällaisesta klassikko-pastasta, on pakko olla parmesan-juustoa, sekä tuoretta basilikaa, ja oliiviöljykin oli loppu. Eli kauppaan. 



Ihan se aito oikea Aglio e Olio ei sisällä sieniä, tai mitään muutakaan valkosipulin, suolan ja laadukkaan oliiviöljyn lisäksi, paitsi persiljaa, mutta reseptiin jota mieheni minulle tavasi, oli sieniä lisätty ja persiljan tilalla oli basilikaa, joten hänkin niitä tähän halusi. Olkoon sitten niin, huokaisin. 


Tähän versioon Aglio Olio e Funghi-pastasta tarvitset:


  • Laadukasta neitsyt-oliiviöljyä
  • 6 valkosipulin kynttä
  • 6-8 tuoretta herkkusientä (mitkä tahansa metsäsienet toki käy)
  • chililastuja
  • n 250g Spaghettia (ei mitään pikapastaa!!)
  • merisuolaa
  • basilikaa
  • parmesan juustoa (ei valmisraastetta!!)
  • sitruunan mehua
  • 1/4 osa sitruunan kuorta


Ota pastalle suht iso kattila ja laske siihen vettä runsaasti. Mausta merisuolalla ja laita kiehumaan. Suolaa saa laittaa aika runsaasti, veden tulisi olla lähes 'välimeren suolaista'.

Kuori sillä aikaa valkosipulin kynnet. Useimmassa reseptissä on muuten vain kolmisen valkosipulin kynttä, mutta koska halusin kypsentää sienet eri pannussa ja lisätä ne vasta valmiiseen pastaan, halusin sienille 'omat' kynnet. 



Leikkaa kynnet ohuiksi viipaleiksi, ja viipaloi myös sienet. 

Laita molemmat pannut keskilämmölle ja laita vielä kylmiin pannuihin oliiviöljy ja valkosipuliviipaleet. Lisää hieman suolaa. 
En erikseen mitannut öljyn määrää mutta olisiko 2-3mm pannun pohjasta. 
Laita nyt myös pasta kiehuvaan veteen. Keitä pastaa 2 minuuttia vähemmän kuin pussissa neuvotaan, ja ota talteen 3-4 kupillista keitinvettä kun pasta on valmis.

Lisää chililastut ja pyörittele valkosipulin kynsiä öljyssä 5-6 minuuttia, niitten tulee vain pehmetä, ei ruskistua. 



Nyt, sinulla on kaksi vaihtoehtoa; 

  1. voit joko ottaa kynnet pois öljystä sillä öljy on saanut niistä jo makua. Jotkut saavat nimittäin helposti närästystä jos syövät paistettua valkosipulia, tai 
  2. jos sinulla ei tätä ongelmaa ole ja tykkäät voimakkaasta valkosipulin mausta, jätä kynnet pannuun. Lisää nyt 1-2 kuppia pastan keitinvettä. Anna keittyä hieman kokoon.
Laita toiseen pannuun sieniviipaleet, lisää n. 1-2rkl sitruunamehua, raastettu sitruunan kuori ja paista kunnes sienistä irronnut neste on taas keittynyt kokoon. Sienet saavat olla aavistuksen ruskeita muttei ole pakko. 





Pastan kanssa käytin pihtejä, sillä halusin pyöräyttää spaghetin kunnolla öljyssä ennen kuin jätin sen pannuun kypsymään pieneksi toviksi. Useimmat reseptit eivät tämmöiseen hifistelyyn kehota mutta löysin yhden, ja minusta siinä oli järkeä.

Itseasiassa meillä kun on tuo suursyömäri, oli spaghettia sen verran paljon että laitoin  pihdeillä öljyssä pyöräyttämäni spaghetit aina sivuun, kunnes kaikki spaghetti oli saanut saman käsittelyn. Laitoin pastan sitten takaisin pannuun.




Kaada sitten sienetkin pannuun ja sekoita hyvin. Lisää myös revittyä basilikaa (tai, kuten originaali resepti sanoo; persiljaa), sekä pieneksi raastettua parmesaania. Pyöräytä vielä kerran sekaisin and that's it. Kun annos on lautasella, viskaa pinnalle vielä pari Parmesaanilastua.



Saiiiiraan hyvää!! 


p.s. Jos tykkäät blogistani, käyhän myös FB-sivuillani tykkäämässä, niin saat niin halutessasi uudet reseptini aikajanallesi :) https://www.facebook.com/kotigourmeeta


Inspiraatiota Vietnamilaisesta katukeittiöstä - kananuudelikeitto, sekä Kiinalaista kanaa Jasmin Riisillä

| on
12.1.17

Tänään oli tarkoitus tehdä kaksikin eri postausta; toisen kokkasi rakas mieheni eilen sillä sanoin hänelle että keittiö on koko päivän hänen käsissään (koska kodin hengetärkin tarvitsee vapaapäivän), toista valmistelen tässä samalla kirjoittaessani. 

Kaiken järjen ja aikajanan mukaan pitäisi ensin kirjoitella eilisestä, mutta olen tämän päivän ateriasta niin innoissani, etten malta. Voi olla että Romanialaisesta papupadasta postailenkin vasta huomenna, jos ollenkaan...

Tänään minua kutsui taas Aasia, thanks to YLE TV2, jossa matkustettiin Vietnamiin maistelemaan erilaisia paikallisia herkkuja. 

Päätin ottaa inspiraationi Vietnamilaisesta nuudelikeitosta, mutta koska olemme säästökuurilla enkä halua juuri nyt ostaa mitään mitä en ihan oikeasti tarvitse, jouduin karsimaan pois osan, ehkäpä jopa sangen tärkeän osan niistä raaka-aineista jotka juuri tekevät siitä 'Vietnamilaisen'. Lopputulosta syön nyt tässä kirjoittaessani, ja voin sanoa että melko herkkua tämä silti on huolimatta siitä että jouduin tuunaamaan keiton makuja uusiksi puolessa välissä, sillä kanelin maku ei vain ollut mun juttu keitossa.  



KANANUUDELIKEITTO



  • 2 maustamatonta broilerin koipea (mutta poimin toisen pois sen kypsennyttyä pääruokaa varten)
  • 1 porsaan savuluu (oma lisäys, tosin traditionaalisessa Pho-keitossa luita käytetään)
  • 3 rkl kalakastiketta
  • 3 rkl Chinkiang etikkaa 
  • 3 kokonaista mausteneilikkaa
  • 1rkl Vegeta mausteseosta (tai vastaavaa)
  • 1 kanelitanko (en tykännyt 😝 )

  • 1,5 sipulia
  • 2cm pala inkivääriä
  • loraus sitruunamehua
  • 3-4 kuivattua torvisientä
  • kourallinen parsakaalin kukintoja
  • 1rkl sokeria
  • 1 pieni porkkana ohuiksi tikuiksi suikaloituna
  • kourallinen mung-pavun ituja
  • 1/2 paprika ohueksi suikaloituna
  • 1/2 kuivattu chilli
  • 1 tuore Chilli tai jalapeno siivutettuna
  • kourallinen pakasteherneitä
  • riisinuudeleita



Keitto olisi myös kaivannut:


Korianteria, sitruunaruohoa, tähtianista + sitruunamehun voisi korvata limellä. 


tuoreena pöytään olisin kaivannut:

Hoisinkastiketta
Pari lohkoa limeä

Laita uunin grillivastus päälle 250c asteeseen. Halkaise sipuli kahtia- ÄLÄ kuori sitä. Älä myöskään kuori inkivääriä. Leikkaa leivinpaperista pala johon juuri ja juuri mahtuu 2 sipulin puolikasta kuoripuoli ylöspäin ja inkivääripala, tämä siksi, koska grillivastus voi sytyttää paperin muuten palamaan. Laita ne ylätasolle (n. 5cm lämpövastuksesta) ja anna olla 15 minuuttia. Älä huolestu, kuorten on tarkoituskin hiillostua. Käännä inkivääripala toisinpäin puolessa välissä jotta kuori hiillostuu joka puolelta. 


Kiehauta vesi sillä aikaa kattilassa. Kiehauta toisessa kattilassa kolmisen desiä vettä, poista liedeltä kun vesi kiehuu ja laita torvisienet likoamaan. Jos käytät koipia, halkaise koipi ja reisiosat erilleen ja laita kiehuvaan veteen. Anna kiehua 5 minuuttia. Keitinveteen tulee yleensä runsaasti vaahtoa, ja etenkin koivista irtoaa ikävän näköistä nöyhtää, minkä takia suositellaan että kaadat keitinveden sitten pois, huuhtelet kanapalat, ja kiehautat uuden keittoveden (n. 2 litraa). Poista sienet likoamasta ja kaada liotusvesi myös keittokattilaan. 




Lisää keittoveteen Vegeta, Chinkiang-etikka, kalakastike, sipulin puolikkaat ( hiillostunut kuori ensin pois) ja kuorittu paloiteltu inkivääri. Lisää myös neilikat, puolet porkkanasuikaleista, puolet paprikasuikaleista, kanelitanko, sokeri ja savuluu. 

Jos ostit muutkin mainitsemani ainekset, lisää korianteri ja tähtianis myös nyt.
Anna kiehua ensin 15 minuuttia täydellä teholla. Poista sitten kanapalat vedestä, ja laita pelkät luut takaisin. Jos käytit savuluuta, ota sekin nyt pois ettei savun maku peitä muita alleen.
Suosittelen onkimaan myös kanelitangon nyt pois, sillä maku on tässä vaiheessa jo tarttunut liemeen, ja jos sulle käy yhtä onnettomasti kuin mulle, eli huomaat ettei maku hivelekkään nystyröitäsi, on se vielä mahdollisuus peittää lisäilemällä muita raaka-aineita. 

Lisää nyt parsakaalin kukinnot, suikaloidut torvisienet, sitruunamehu ja soijakastike ja anna kiehua kannen alla keskilämmöllä vielä 30 minuuttia. 
Ongi nyt mahdolliset broilerin luut pois, ne ovat tehneet tärkeän tehtävänsä tässä ateriassa. Maista sitten lientä. Itselleni kanelin maku paistoi edelleen tässä vaiheessa läpi, joten lisäsin vielä 1 rkl Chinkiang etikkaa, lorauksen soijaa ja sitruunamehua. Lisäsin myös aavistuksen vegetaa. Lisää herneet vasta lopussa.


Tässä vaiheessa otin sivuun noin yhden koiven verran kanaa, josta tein muuten ihan törkeen hyvän soossin pääruuaksi.


Revi tai leikkaa jäähtyneet kanapalat suht isoiksi 'könteiksi', ja voit joko valinnaisesti viskata ne keittoon TAI tehdä kuten minä, ja laittaa ne suoraan kulhoon kuivien riisinuudelien päälle. 






Kyllä, nuudelit laitetaan siis tarjoiluKULHOON kypsentämättömänä, ei keittokattilaan. Näin niistä ei tule löllömuusia ja jäävät jopa aavistuksen al Denteksi. Laita päälle kanapala tai 2, kaada sitten keittoliemi nuudelien päälle. Se saa mennä ihan piripintaan koska nuudelit imee siitä nopeasti osan itseensä.




Kun keitto on kulhossa, ripottele pinnalle tuoreita mung-pavun ituja, paprikasuikaleita, tuoreita chillisiivuja ja porkkanatikkuja. Jos sinulla on limelohkoja, purista vielä aavistus limemehua keiton pinnalle ja nauti!




Pääruokaa varten suikaloin keitetyn broilerin lihan jonka sekaan puristin n. 1/2tl inkivääriä, 1rkl chinkiang etikkaa, 1 puristetun valkosipulin kynnen, lorauksen soijakastiketta, seesamiöljyä ja chilliöljyä. Lisäsin sekaan porkkanatikut, sipulisuikaleet, paprikasuikaleet, suikaloidut torvisienet ja lorautin vielä port viiniä tujauksen. Sekoitin ja puristelin käsin, ja jätin 10 minuutiksi maustumaan. Pannu korkeimmalle lämmölle, liraus öljyä pannuun ja paistelemaan. Kun kasvikset hieman kypsyivät lisäsin 1dl Vegetalla maustettua vettä, johon sekoitin 1rkl maissitärkkelystä, sekä lisää soijakastiketta. 


edit. unohdinpas että paninhan minä kastikkeeseen muuten pienen lorauksen hapanimeläkastikettakin, mitä jäi jemmaan edellisen postaukseni hapanimeläpossusta.








Jälleen täydellinen kuohkea höyrytetty Jasmin riisi kruunasi aterian. Ohje siihen löytyy täältä ( KLIK )














Aasia kutsuu! Paneroidut liha- ja kasvispallerot ja itsetehty hapanimeläkastike

| on
10.1.17


Kun muut diettaavat Tammikuussa, minun keittiössä suunnitellaan kaloritaivasta, nimittäin upporasvassa paistettuja liha- ja kasvispalleroita kera Jasmin riisin ja itsetehdyn hapanimeläkastikkeen. 

Google on itseasiassa heittänyt minulle vaihtoehtojaan jo useamman päivän, mutta oli pakko odotella että saataisiin auto kuntoon notta päästäisiin kauppaan. Tämä oli itseasiassa ns. 'blessing in disguise' sillä sain reilusti aikaa suunnitella, ja valita parhaan kuorrutuksen. Lopulta päädyin klassiseen Brittityyliseen olutpaneroimiseen. Oluen (tai hiilihapollisen veden) kuplat saavat leivitteestä kuohkean, rapean ja ilmavan-sanovat viisaat. 
Englannissa asuessani pubin kokki vannoi olueen paneroinnin onnistumisessa, eikä se saanut olla mitä tahansa olutta, vaan nimenomaan Kronenbourg-olutta. En tiedä oliko lager- oluen merkillä muuta merkitystä kuin edellä mainitussa tapauksessa se että se oli olut mitä tämä pahasti alkoholisoitunut herra tilasi asiakkaanakin... Veikkaan että suurin osa kalan paneroimiseen viemistäni half pinteista meni parempiin suihin ottaen huomioon miten vähän sitä todellisuudessa tarvitsee 😉.

Hapanimeläkastikkeen valmistin yhdistellen parhaita paloja useammasta reseptistä. Tarkkoja mittoja en käyttänyt vaan pieniä samanlaisia kahvikuppeja suhteuttaakseni raaka-aineiden määrät:



KIINALAINEN HAPANIMELÄKASTIKE ELI SWEET&SOUR-KASTIKE




  • 1/4 kuppia sokeria
  • 1rkl hunajaa
  • 1/3 kuppia valkoviinietikkaa
  • 3rkl ketsuppia
  • yhden ananastölkin mehu
  • loraus soijakastiketta
  • 1 valkosipulinkynsi raastettuna
  • 1tl tuoretta inkivääriä raastettuna
  • 3rkl maissitärkkelystä
  • 2rkl vettä
  • aavistus cayennepippuria






Valmistus on helppoa kuin mikä. Kaada kaikki ainekset maissitärkkelystä ja vettä lukuunottamatta kattilaan ja sekoita tasaiseksi. Sekoita maissitärkkelys kylmään veteen ja kaada kattilaan. Keitä keskilämmöllä koko ajan sekoittaen kunnes kastike paksuuntuu, tämä kestää 3-5 minuuttia. 


Maista ja lisää makusi mukaan raaka-aineita. Itse lisäsin ketsuppia värin vuoksi jolloin kastikkeesta tuli aavistuksen liian makea, pelastin tilanteen lisäämällä lorauksen etikkaa sekä soijakastiketta. Laitoin kastikkeeseen muutaman ananaspalasen sekaan, näön vuoksi 😀 .

Voit valita palleroihin eri lihoja ja kasviksia. Minulla oli pakkasessa porsaan Kassleria, ja lisäksi lohkosin paprikoita, leikkasin sipulirenkaita ja parsakaalikukintoja. Paistoin jopa muutaman ananaskuution. 


Tässäkin mielikuvitus on rajana; voit käyttää kukkakaalta, kesäkurpitsaa, kanaa ja vaikkapa kalaa tai jättikatkarapuja.


Kuten jo ylhäällä mainitsin, käytin olutta nesteenä valmistaessani leivitystaikinan, ja voin luvata että herkkua tuli. Voit myös käyttää oluen sijasta kuplavettä. 


PANEROINTITAIKINA



  • 1 kuppi vehnäjauhoja
  • 1tl leivinjauhetta
  • 1tl suolaa
  • 1,2 kuppia vaaleaa olutta 

Siivilöi kulhoon vehnäjauhot. Lisää leivinjauhe ja suola ja sekoita.

Kaada sekaan olut ja sekoita kunnes tasaista. Valmis. 
Jos sinulla on rasvakeitin, olet onnekas. Jos taas ei ole, ei se mitään, tämä onnistuu kattilassa ihan yhtä hyvin. 

Minä käytin auringonkukkaöljyä, mutta ilmeisesti kaupoissa on ihan omia erikoisöljyjä tähän tarkoitukseen. En kuitenkaan näe tarvetta sille koska harvoin paistan upporasvassa mitään. 

Laita kattilaan reilusti öljyä ja kuumenna täydellä teholla. Kaada isolle lautaselle reilusti vehnäjauhoa. Pyöräytä lihapalat tai kasvikset ensin vehnäjauhossa, pyöräytä ne sitten leivitystaikinassa ja laita kuumaan rasvaan.  Pyörittele palleroita rasvassa kunnes kauniin kullan ruskeita. Possupaloissa menee noin nelisen minuuttia. Nosta valmiit pallerot talouspaperin päälle jotta ylimääräinen rasva imeytyy siihen, tällöin palleroista tulee rapeita. 



Ohje täydelliseen riisiin löytyy täältä ( KLIK)

Kevättä kohti-viimeiset postaukset Joulun ja Uuden Vuoden herkuista

| on
7.1.17


Joulu paketissa,viimeiset konvehdit vedetty aamukahvin kanssa nautinnolla ja koristeet pakattu nätisti odottelemaan vuoden viimeistä kuukautta, ainakin melkein.
Lupasin kirjoitella niistä Jouluruuista mitkä nautimme vieraidemme kera mökkilomalla Uutena Vuotena, mutta jotenkin tuntuu vain että kaikki, minä mukaanlukien ovat nyt jo saaneet tarpeekseen joulupöperöistä. 
Kerron siis kuvien kanssa mitä meillä oli tarjolla, ja jos joku jää askarruttamaan, kysy ihmeessä. 

Meillehän tuli vieraina mieheni perhe Lontoosta, sekä ystäväpariskuntamme Romaniasta, ja hehän todellakin tulivat kapsäkit pullollaan kaikenlaisia herkkuja mitä en itse VIELÄ edes osaisi tehdä, mutta halusin täydentää Romanialaista juhlapöytää myös Suomalaisilla perinneherkuilla. 

Anoppini sai minut jälleen kerran huvittumaan 
kun minulle selvisi että rouva on raahannut 
Lontoosta asti auton takakontissa meille... 
mandariineja ja kirsikkatomaatteja. 
Nämä erikoiset yllätykset eivät toki ole mitään uutta, 
viime reissulla hän toi meille lentokoneen 
ruumassa puoli kapsäkillistä omenoita. 
Silloin päätimme viedä rouvan tutustumaan 
paikalliseen Prismaan näyttääksemme 
sen omenavalikoiman. 
Eipä käynyt mielessä esitellä mandariinilaareja 
ja tomaattivalikoimaa, 
ja tässä tulos 😁. 

Anoppini rakastaa kalaa yhtä paljon kuin minäkin, joten tein reissua varten uuden punajuuri-graavatun lohen, jonka siivutin vasta paikan päällä ja rullailin pieniksi ruusuiksi. Osan käytin näihin ihaniin suupaloihin joita kutsun 'wannabe-blineiksi'. 

Vaikka en koko jouluna leiponut piparin piparia, tuli muoteille käyttöä, ja minusta nämä pienet rieska- ja ruisleipäkuviot ovat aika suloisia, eikö totta? 


Täytteinä siis Lidlin DELUXE-valikoiman kirjolohenmätiä, (mistä on muuten jo kehkeytynyt joulupöytämme klassikko useammaksi vuodeksi), pieniksi kuutioiksi hakattua sipulia ja sitruunan mehulla ja sitruunapippurilla maustettua Creme Fraichea. Tästä tulikin koko pöydän suosituin suupala, ja lautaset tyhjenivät nopeammin kuin ehdin sanoa 'suomenlapinkoira'. 


Mukana oli myös perinteinen joulukinkku (niin se 1€/kg-hintainen josta hehkutin muutama postaus sitten). Kinkun valmistin edellisenä yönä ennen lähtöä ja kuorrutin paikan päällä itsetehdyllä sinapilla ( KLIK ) ja korppujauholla. Kinkku sai myös vuolaat kehut vierailtamme. Kyseessähän oli siis HK:n 8,3 kiloinen potkallinen Juhlakinkku. 



Paistoin sen 110c asteessa, ja otin pois uunista kun mittari näytti tasan 75c astetta. Paistoajaksi tuli lopulta 9,5h. Nestettä kinkusta luonnollisesti tuli runsaasti, ja otin sitä talteen yhden jääpalapussin verran, minkä pakastin. Niistä tulee ihan loistavia lihaliemikuutioita.



Lontoossa oli anoppi tehnyt myös töitä kovasti ja savustanut kilokaupalla itsetekemiään raakamakkaroita ja siankylkeä. Ne paistoimme vielä pannulla ja syötiin hapankaalin ja sinapin kera. 

Erikoisin, ja aluksi jopa aavistuksen vastenmielinen ruoka oli anopin valmistama Romanialainen TOBA. Kyseessä on siis sian vatsa, jonka sisällä oli savustamalla valmistettua sian maksaa, rasvaa, munuaisia, korvia... you name it. 


Kuulostaa varsin etovalta, mutta rakenne oli vähän kuin meidän lihahyytelö (aladobi)ja se oli itseasiassa aika hyvää. Raskasta tosin, yksi 'siivu' riitti. Tähän minulla ei ole muuta kuin googlesta löytyviä reseptejä, mutta odotan anopilta hänen versiotaan. 

Huomasin luvanneeni punajuurigraavilohelle oman postauksen, mutta ottaen huomioon että se on helppoa kuin heinänteko, ja että noudatin itsekin jo valmiiksi netistä löytyvää reseptiä ( KLIK )jota en lähtenyt muuttelemaan, en sitä nyt sitten teekkään.


Juomapuolesta meillä vastasi Presidente-shampanja sekä 24K Prosecco, sekä paljon paljon punaviiniä 😜.

Mökkiloma kokonaisuudessaan oli, no, ok, mutta hieman harmitti mökkien epäsiisteys; mm. uunissa odotteli palaneita siankamaran palasia, sekä leipälaudalla homehtunut puolikas patonki. Kaasugrilli oli niin pahassa kunnossa että päätimme käyttää pihalla olevaa old-school-grillauspaikkaa. Myös sivustolla luvattu WIFI loisti poissaolollaan, mikä aiheutti varsinkin nuoremmassa väessä rytmihäiriöitä. 



Myös lumi loisti poissaolollaan mutta siitä emme voi syyttää Haapaniemen huviloita. Ironisinta oli että lunta alkoi sataa kun pakkauduimme autoon kotimatkalle. Vuokrasimme myös huljun viikonlopuksi, mikä oli kiva. 

Ja mikä vielä mahtavampaa, Uuden Vuoden aaton yönä taivaalle ilmestyi mahtavimmat revontulet mitä olen koskaan nähnyt. Vieraat niitä ei olleet nähneet koskaan joten se oli reissun kohokohta heille. 

Aamuyöstä myös sudet alkoivat ulvoa uuden vuoden toivotuksiaan, mikä sai Romanian vieraat hieman pelkäämään 😨. Minä nukuin läpi ulvonnan valitettavasti...



Joulupöydästä:graavilohiruusut
Mutta tässäpä tämä pitkä postaus. Nyt lähtään kohti kevättä, vaikkei ulkona vallitseva lumimyrsky siltä saisikaan tuntumaan. 
Meidän Uusi Vuosi alkoi tipattomana heti vieraiden lähdettyä ja tarkoitus olisi pysyä ruodussa useampi kuukausi, mies puhui kesälomasta, mutta veikkaan että vappu olisi vähän realistisempi ajatus 😉.


Ihanaa ja herkullista alkavaa kevättä myös teille! 


Pakkaspäivän porkkana-oliivi-sämpylät

| on
6.1.17


Eilen pyöräytin pizzataikinan jääkaappiin jo aiemmin postaamallani ohjeella, ja samalla iski kova hinku tehdä itse leipää. Mielessä oli vuokaleipä, mutta kun vuoka on tällä hetkellä muussa käytössä enkä laiskuuttani jaksanut sitä alkaa vaihtamaan ja pesemään, päätin googlata sämpyläreseptejä. Lopulta en jaksanut alkaa hommiin koko päivänä, vaan jätin sämpylän valmistuksen aamuun.



Kuten tavallista, en noudattanut mitään tiettyä reseptiä, vaan katselin sekä perus vehnäsämpyläreseptejä että porkkanasämpyläreseptejä, kävin läpi myös jääkaapin ja huomasin avaamattoman purkin kivettömiä oliiveja ja päädyin tällaiseen kombinaatioon:


  • 11dl vehnäjauhoja (minulla oli 6dl puolikarkeita ja loput erikoisvehnäjauhoja)
  • 2dl maitoa
  • 3dl vettä
  • 50g tuorehiivaa
  • 2tl suolaa
  • 1rkl hunajaa
  • loraus öljyä
  • 1 raastettu porkkana (tai enemmän jos haluaa)
  • 8kpl kivettömiä oliiveja pieniksi hakattuina


Liota hiiva kädenlämpöiseen maito-vesiseokseen. Lisää 1rkl hunajaa, porkkana, oliivit ja suola.

Kaada noin puolet jauhoista sekaan ja ala sekoittaa taikinaa. Minä tein ihan käsipelillä, koska pukki ei ole vieläkään tuonut minulle Kitchen Aidia 😉     
Lisää loput jauhoista vähän kerrallaan ja lopuksi loraus öljyä. Vaivaa tasaiseksi taikinaksi. Peitä leivinliinalla ja anna nousta kaksinkertaiseksi.



Vaivaa taikina ja muotoile pitkäksi pötköksi. Leikkaa pötköstä palasia ja muotoile pyöreiksi palloiksi. Muista että taikina vielä nousee, eli palat saa olla suht' pieniä. Mä sain aikaiseksi 19 sämpylää tästä määrästä. Aseta pallerot leivinpaperille pellille harvaan ja anna nousta vielä ainakin puoli tuntia. 

Paista 225c asteessa n.10-12 minuuttia.

Nämä maistuu varsin herkulta ihan pelkän voinkin kanssa, mutta jääkaapista löytyi vielä juustoa, häränleikkeen loput, kinkkua ja pizzaa varten ostamani Rucola-pakkaus niin päätin 'siivota' jääkaapin vatsaani. 
Jostain syystä mieleeni putkahti kouluajan laskettelureissut, vaikkakin ne retkieväät olivat tuskin kotitekoisia sämpylöitä, ja häränleikkeen sijaan täytteenä oli jotain Balkanhöttöä. Hyvältä ne silti maistui silloinkin. 


Kokeilkaapa! Mukavaa Loppiaisen jatkoa!

Pssst. Kotigourmeeta löytyy myös Facebookista ja instagramista. Käyhän tykkäämässä ja seuraamassa
-FACEBOOK-SIVUT
-INSTAGRAM




*