KOTIGOURMEETA

Reseptejä ¤ Matkustelua ¤ Tuotetestausta ¤ Ravintolatärppejä ¤ Autoimmuuniruokavalio pääasiallisena 2018 alkaen ¤

Lohta kasvispedillä kookos-kurkumakastikkeessa - KETO & AIP-ystävällinen

| on
18.1.19

Viimeinkin reseptiä pitkän tauon jälkeen...
Tämän herkun kokkasin äsken pienen kilpailuvietin siivittämänä. Ukkelin siirryttyä ketoruokavaliolle, hän on palannut punaisen lihan syöntiin ja valmisteli itselleen possun ja naudan uunipihvejä. Minun oli siis pistettävä paremmaksi, lohella, ja nimenomaan ketoruokavalioon sopivalla. 

Eilisestä Thai-tyylisestä kanakeitosta jäi kookosmaitoa, joten päätin valmistaa lohen vähän Thai-tyyliin. Ittekehu haisee, mutta tää oli niiiin hyvää!😋
Täyteläinen kookosmaito saa lohesta mehukkaan, eikä maku jää vaan lohen pintaan vaan lohi imee sen sisäänsä. 

Lohta kasvispedillä 
kookos-kurkumakastikkeessa
kahdelle

  • 2 n. kolmen sentin levyistä lohifileetä
  • 1/2 tölkkiä kookosmaitoa
  • 1/2 pieni keräkaali ronskisti lohkottuna
  • 1/2 kesäkurpitsa viipaloituna
  • kourallinen babypinaattia
  • 3 jumboherkkusientä viipaloituna
  • 1tl kurkumaa
  • suolaa
  • pippuria
  • 1tl inkiväärijauhetta (tai 1/2tl raastettua inkivääriä)
  • loraus kalakastiketta
  • muutama loraus soijakastiketta
  • oliiviöljyä ja voita paistamiseen
Hiero lohen pintaan suolaa, pippuria ja inkivääriä ja anna maustua noin vartti. 
Sillä aikaa paista oliiviöljyn ja voin sekoituksessa kaalilohkot ja kesäkurpitsaviipaleet. Kaada sekaan loraus soijaa. Poista kasvikset pannusta kun kaali on pehmennyt jonkin verran mutta siinä on silti vielä purutuntumaa. 


Paista sitten herkkusieniviipaleet samassa pannussa, lisää soijaa ja tiraus kalakastiketta. Nosta sivuun. 

Laita pannuun lisää öljyä ja voita ja paista lohifileitä nahkapuoli alaspäin viitisen minuuttia, kunnes nahka on paistunut rapeaksi. 


Laske lämpöä, käännä fileet ylösalaisin ja lisää nyt kasvikset pannuun. Kaada sitten kookosmaito pannuun, lisää kurkuma, loraus kalakastiketta, loraus soijaa, ripaus lisää inkivääriä ja sekoita. Lisää lopuksi babypinaatin lehdet kokonaisena ja anna muhia matalalla lämmöllä n.10 minuuttia. Näin lohi pysyy mehukkaana kun se saa kypsyä kastikkeessa loppuun.

Tarjoile!


Autoimmuunisairastajan päivärutiinit - vitamiinit ja ravintolisät

| on
18.1.19
***Tämä postaus sisältää affiliatelinkkejä, joista kirjoittaja saa prosentuaalisen komission vain jos sinä, lukijani, päädyt tilaamaan niiden kautta. Pelkkä klikkaus ei tuo kirjoittajalle tuloja.




Tänään kirjoittelen lisää ruokavaliostani, sekä vitamiineista ja lisistä joita nykyisin nautin päivittäin pitääkseni autoimmuunisairauksieni aiheuttaman tulehdustilan kurissa. Taustaa sairauksistani ja puutoksistani löytyy TÄÄLTÄ .

Saatuani diagnoosit Romaniassa, tilasin aluksi reseptilääkkeet ja vitamiinit sieltä tuttavamme kautta, mutta se oli vaikeaa, ja lopulta kalliimpaa rahalähetyksineen. Olen myös tilannut vitamiineja aiemmin IHerbistä, koska hinnat ovat todella edullisia, mutta viimeaikoina olen luottanut Hyvinvoinnin tavarataloon, vaikka hinnat vähän kalliimpia ovatkin. 

Miksi?

No, ensinnäkin voin luottaa tuotteisiin, kuten vaikkapa reishiin, josta löytyy humpuukiversioita tusinoittain eri verkkokaupoissa. Itse neuvoisin välttämään Kiinalaisia tuotteita. Toki Iherbissäkin ON luotettavia tuotteita, mutta jokaisen merkin ja tuotteen tutkiminen vie aikaa, jota minulla ei ainakaan tunnu olevan liiaksi asti. 

Toiseksi hiilijalanjälki. Olen valmis maksamaan vähän enemmän siitä, että tuotteet tulevat vähän lähempää kuin Kiinasta tai Ameriikasta. 


---

Saatuani hälyttävät verikoetulokseni elokuussa, päätin alkaa toimiin heti. Olen elokuusta saakka siis syönyt D3-vitamiinia 50ug päivässä, ja aion jatkaa sen syöntiä myös kesällä. Näyttäisipä muuten olevan 53%:n alennuksessa tällä hetkellä Hyvinvoinnin tavaratalossa. Klikkaamalla linkkiä pääset suoraan tuotteeseen. 

Minua raivostuttaa kun THL:n "tietäjät" suorastaan kehottavat ihmisiä jättämään D-vitamiinit kauppaan ja väittävät että me Suomalaiset saamme sitä tarpeeksi ruuasta. Täyttä potaskaa. 

Toki autoimmuunisairauksieni takia minulla on  ravintoaineiden imeytymisongelmia, mutta syön kalaa 3 kertaa viikossa, ja kananmunia 4-5 viikossa, ja silti D-vitamiinitasoni oli huolestuttavan alhaalla JOPA superaurinkoisen viime kesän jälkeen. Mitähän ne arvot olivat saman vuoden pimeimpään aikaan, vaikkapa helmikuussa? 

Suosittelen tarkistuttamaan D-vitamiiniarvot, vaikka yksityisellä, jos julkinen terveydenhuolto ei siihen suostu. 


Itse olen todennut että verorahani ei ainakaan terveydenhuoltoon mene, 
itseasiassa sitä pitäisi kutsua sairaanhoidoksi eikä terveydenhoidoksi, 
sillä Suomessa ei julkisella puolella saa apua 
ennen kuin pää on jo kainalossa, jos sittenkään. 

Myös folaattiarvoni olivat viitearvojen alapuolella, mikä on mm. sikiölle todella vaarallista jos jonkun ihmeen kaupalla yhtäkkiä tällainen mullistus tulisi eteen että olisin up the duff. 

Yleensä foolihappoa kehotetaan syömään raskauden aikana, mutta kannattaa tarkistuttaa arvot vaikkei suunnitelmissa sitä olisikaan, koska aina raskaus ei ole suunniteltu, ja kun tällainen yllätys tulee ajankohtaiseksi, voi olla myöhäistä alkaa pillereillä kohottelemaan arvoja... 


Foolihappovalmisteeksi valitsin Pharmanordin  BIO-FOLIN-tabletit koska hinta-laatusuhde oli loistava. Paketissa on 180 tablettia, joten niitä ei tarvitse olla heti tilaamassa lisää. Bio-folin on kirjoitushetkellä alle 12€ Hyvinvoinnin tavaratalossa. Tämä tuote tulee Tanskasta ja on tämänhetkisistä ravintolisistäni ainoa jota ei ole valmistettu Suomessa. 

Sinkillä on suoliston parantumisessa tärkeä rooli. Autoimmuunisairauksista kärsivillä koko luonnonmukainen parannusprosessi lähtee suolistosta, koska siellä on se syy imeytymisongelmiin. Sinkin puutoksella on myös tutkittu olevan yhteys kilpirauhassairauksien syntyyn. Päädyin PUHDISTAMON TRIPLASINKKIIN koska se sisältää kolmen eri sinkin muodon lisäksi myös c-vitamiinia joka edesauttaa sinkin imeytymistä. 

B12-vitamiiniksi valitsin VITATABSIN ja valintaan vaikutti kotimaisuus ja hinta sekä myöskin se että pakkauksessa on 150 tablettia, eli sitäkään ei tarvitse tilata kuin kerran viidessä kuukaudessa. 7,50€ sadastaviidestäkymmenestä tabletista on superhalpaa!

B-vitamiinitasoni oli Romaniassa otetussa täydellisessä verenkuvassa reilusti alle viitearvojen. Muistutan jälleen että syön terveellisesti, lihaa, kananmunia, kasviksia, hedelmiä, pähkinöitä, kalaa...

Olin vihainen. 
Olen vuosia kärsinyt muistiongelmista, keskittymisongelmista ja hajamielisyydestä, ja käynyt jopa terveyskeskuksessa asian tiimoilta, mutta ikinä asiaa ei lähdetty tutkimaan, vaikka ehdotin b-vitamiinivajetta. Kysyttiin syönkö lihaa, ja vastattuani myöntävästi 'saan silloin tarpeeksi b-vitamiinia' ruuasta', syytettiin stressiä ja käskettiin lepäillä enemmän. Jouduin tilaamaan hälyttävän dosetin, mitä myös myydään nimellä dementikon dosetti, koska en muistanut enää syödä kilpirauhaslääkkeitäkään. Yksi verikoe, sen se olisi vaatinut, mutta Suomen niin kehuttu terveydenhuolto ei sitä veronmaksajalle sallinut. 

Toinen asia mikä saa minut vihaiseksi on se ettei edes Englannissa otettu täydellistä verenkuvaa, ei edes ennen lapsettomuushoitoja. Kaikilla näillä puutoksilla on yksi yhteinen mahdollinen seuraus, lapsettomuus. Miksi lapsettomuuden tutkintaa ei voida aloittaa täydellisellä verenkuvalla? 
Vastaan tähän itse. Koska potilaalta halutaan mahdollisimman paljon rahaa ja mahdollisimman nopeasti. 
Murrr!
---

Nykyisin päiväni alkaa smoothiella, joka päivä (tosin joulun aikaan oli tauko). 
Hedelmien ja kasvisten, kuten vaikkapa pinaatin ja lehtikaalin lisäksi smoothieen lisään viherjauhetta, jonka myös tilasin Hyvinvoinnin tavaratalosta. 


Kirjoitin viherjauheesta jo aiemmin TÄÄLLÄ. Sen lisäksi sekaan lorahtaa kotimaisista lakkakäävistä uutettua REISHIUUTETTA josta on runsaasti tutkittua tietoa immuunipuolustuksen tukena ja kolesteroliarvojenkin tasapainottajana. 
Tämä on lisistäni kallein, mutta myös hyvin tärkeä. 


Kookosöljy on minulla jokapaikan tuote. Käytän sitä ruuanlaitossa, mutta myös kokovartalovoiteena, hierontaöljynä ja kasvonaamiona. Muutama päivä sitten kuulin myös että kookosöljyssä on spf 4-10, joten se toimii myös aurinkosuojana, joskin suojakerroin on varsin matala. 

Kookosöljystä on liikkeellä paljon virheellistä tietoa; tärkeää on että valitsemasi kookosöljy on luomua ja nimenomaan neitsytkookosöljyä, saadaksesi siitä irti kaiken hyödyn. Puhdistamon kookosöljy on juuri sitä. 

Itse ostin tämän Life-myymälästä koska siitä oli hyvä alennus, mutta sitä on myös Hyvinvoinnin tavaratalossa. 


---

Entäs sitten se ruokavalio?

Aloitin tiukan AIP-ruokavalion elokuussa, mutta olen sitä höllentänyt hieman. 

Kiellettyjen lista on aika pieni:

-gluteeni
-punainen liha
-prosessoidut öljyt
-einekset ja prosessoitu ruoka

Vähennetyt:

-maitotuotteet
-sokeri
-palkokasvit
-koisokasvit

Ja mitä on tulossa?:

Ukkeli aloitti ketoruokavalion 11.1.19, ja samaan kelkkaan olen hyppäämässä. Vielä on sokeri (ja pasta) voittanut muutamaan otteeseen, mutta se olisi päämäärä. Söin tänään kaapista viimeiset pastat, ja lisää ei osteta. 

Tarkoitus olisi tilata Hannamari Rahkosen KETOOSISSA e-kirja. Hannamari on saanut ketoruokavaliosta avun useisiin terveysongelmiin, mm. kilpirauhasen vajaatoimintaan, mistä siis itsekin kärsin.

Myös sen toimivuudesta muissa autoimmuunisairauksissa on kirjoitettu paljon.
Ukkeli on ollut ketolla nyt viikon, ja ei lakkaa hehkuttamasta miten hänen olonsa on tuhat kertaa kevyempi. Myös paino on tippunut viikossa, niin, viikossa yli 3kg. Kuullostaa hullulta, mutta todistin puntarilukemat...

Tilaukseen on myös lähdössä kurkumiini, seleeni ja magnesium jotka kaikki tukee suoliston parantumisprosessia ja neutralisoi kehon tulehdustilaa. 

Eli odotettavissa KETO-reseptejä siis... 




Ravintolavinkki Helsinki - Caverna

| on
11.1.19
Uudenvuodenaattona oli taas nälkä, ja tarkoitus oli löytää joku burgerimesta Helsingistä. Sitten muistin Cavernan, josta entinen kolleegani joskus mainitsi. Hän sanoi ravintolan olevan Brasilialainen, mutta todellisuudessa ravintola on sekoitus kaikkea Kiinalaisesta Japanilaiseen, Suomalaiseen, ja siihen Brasilialaiseen. 

Tilattuamme juomat, jätti tarjoilija pöytäämme padin jolla lisäjuomien tilaus sujui vaivattomasti.
P.S. olimme ensimmäiset paikalla iltabuffettiin (puoli tuntia ajoissa), siksi ravintolassa on tyhjää...

Ravintola on sisustettu tippukiviluolaksi ja sisustus on varsin... hmmm... funky? 
Ravintolassa on upea viinivalikoima ja valtava akvaario seinällä.

You may choose your wine...

Silti, sisustuksessa ja tyylissä on jotain, mikä sai mieheni sanomaan heti 'I bet this is owned by Chinese, not Brasilian'. Ja niinhän google kertoi, että ravintola on kuin onkin Kiinalaisomistuksessa. Nothing wrong with that. Kiinalaiset OSAA tän homman.

Buffet on valtava, ja siksi oli hyvä että tarjoilija vei meidät kierrokselle, ja varoitti yleisimmistä virheistä. Virheistä? Voiko ravintolassa syödä väärin? No, tässä voi. 


Tää kun ei ole mikä tahansa buffet, tarjolla on myös Teppanyaki, eli buffetista löytyy 'raaka-osasto' mistä poimit lautasellesi lihaa/kanaa/kalaa/äryiäisiä/nuudeleita/kasviksia, ja viet lautasen tiskille, missä kokki ottaa sen vastaan, kysyy mitä mausteita haluat (valkosipuli/chili/molemmat), ja antaa sinulle pienen summerivekottimen ja voit palata paikallesi. Kokki paistaa valitsemasi raaka-aineet laakeassa pannussa, summerisi soi, heilautat kättä, ja tarjoilija tuo lautasen pöytääsi.




-
Meillä on ollut niiiin ikävä Teppanyakia, 
sillä asuessamme Englannissa kävimme 
melkein joka sunnuntai kiinalaisessa jossa 
teppanyaki oli meidän ehdoton lemppari. 
-


kengurua ja nuudeleita teppanyakista

Eikä tässä vielä kaikki. Aika ajoin tarjoilija tulee pöytään tarjoamaan brasilialaisia vartaita; kanaa, possua, nautaa, kengurua... ja vuolee niistä siivuja lautasellesi. 

Tarjoilijan tärkein ohje oli:


 'Älä syö liikaa perusbuffetista, sushia saa missä vain, 
teppanyakia ja näitä vartaita ei'. 



Mutta kun mä rakastan sushia... otin vain pari, ei ehkä olisi kannattanut...

Huolimatta varoituksesta, söin liikaa, ja harmitti etten jaksanut maistaa kaikkia varraslihoja. 

Salaatteja, Kiinalaisia Dim Sum nyyttejä, Satay vartaita, Pekingin ankkaa, täytettyjä sieniä... you name it.


Ja sitten jälkkärit... voi kiesus. Enkä mä ole edes makeisiin menevä...





Eikä tässä vielä kaikki...


En silti ihan seonnut, vaan tyydyin pariin melonisiivuun, ja kolmeen vaahtokarkkiin joita dippasin suklaafonduuseen... Namnamnam. NAM.

Ja mitä tää sitten maksaa? 

Illallisbuffet on 39€. Lounas on paljon edullisempi, mutta myös paljon paljon suppeampi.

Sanoisin että super-edullinen, ottaen huomioon valtavan tarjonnan. Lämminruokia en muuten edes kuvannut; tarjolla oli lohta yrttikastikkeessa, broileria pestokastikkeessa, ja olikohan possua kermakastikkeessa... Sellaisia suomalaiseen suuhun sopivia annoksia. Maistoin pienen palan lohta, mikä oli ihan jees, vähän ABC-lounas-tyyliä, ei minusta kannata niillä viedä tilaa vatsasta. 

Ja mistä löytyy?

Yliopistonkatu 5
eli ihan Kluuvin kulmilla. Vieressä on joku Ramen nuudelibaari, kulmassa metroasema. 

Vahva suositus! Tänne viedään kyllä vieraatkin ensi kerralla kun tulevat meille punkkailemaan 😁

Ravintolavinkki Helsinki - Kiinalainen ravintola Long Wall

| on
10.1.19
Joulun ja uuden vuoden aikaan tuli tänä vuonna herkuteltua muuallakin kuin kotona. Vietimme 30.12-1.1 Helsingissä hotelli Presidentissä, sillä halusimme näyttää Espanjasta tulleelle ystävällemme kaupunkia muttei taksijonoja 😂.



Aaton aattona ukkeli suorastaan VAATI että käydään ravintola Long Wallissa Annankadulla. Long wall on ollut lemppari-kiinalainen meille jo pitkään, jos halutaan mennä syömään ihan A La Carte-tyyliin. Ruuat ovat supermaukkaita, ja mausteita on käytetty oikein; vertauskohteena halpis-Kiinalaiset joissa kaikki soossit maistuu samalle... suolalle. 

Long Wall on saanut TripAdvisorissa ja muilla ravintola-arvostelusivustoilla enimmäkseen huonoja arvosteluja, enkä voi käsittää miksi. Neljän ja viiden tähden arviot ovat lähes poikkeuksetta ulkomaalaisilta, missä saattaa piillä vastaus tähän ilmiöön. Suomessa niin moni Kiinalainen ravintola on 'muokannut' annoksensa niinsanotusti Suomalaiseen makuun; Kiinalaiseen ruokaan kuuluvat aromit ja erikoisemmat mausteet kadotetaan suolan alle, ja tähän on Suomalainen suu totutettu. Long Wall tarjoaa ehkäpä liian autenttisia makuja...? ja monen makuun liian kalliiseen hintaan. 



Long Wall ei suinkaan ole halvimmasta päästä, mutta mä olen ainakin valmis maksamaan hyvästä ruuasta. 

Myös tarjoilijat ja omistaja ovat saaneet negatiivista palautetta monissa arvosteluissa mm. hymyilemättömyydestä. Meidän kokemus on ollut joka kerta hyvä. Toki he ovat ensin varsin vakavan oloisia, mutta se nyt vaan on Kiinalaista kulttuuria; tuntemattomille ei hymyillä (googlaa vaikka 'chinese don't smile' ja löydät noin 370 000  tulosta aiheesta). Kuitenkin kun heidän kanssaan pääsee keskusteluun, avautuvat he nopeasti, ja se hymykin vielä löytyy. Tälläkin kertaa saimme tarjoilijasetän hymyn korvasta korvaan kun hän saapui noutamaan lautasia; hän kun varoitteli että tilaamme aivan liikaa ruokaa, emmekä tule jaksamaan syödä niistä puoliakaan. Lautaset olivat tyhjiä. 

Onneksi etninen tarjonta ainakin Helsingin alueella on alkanut pikkuhiljaa laajentua ja erikoistua ja Kiinalaiset ravintolatkin uskaltavat alkaa erottumaan toisistaan ns. alueellisiin alalajeihin. 

Long Wall erikoistuu Kantonilaisiin lempeän mausteisiin ruokiin, kun taas vaikkapa Setsuanin keittiössä chili ja vahvemmat mausteet ovat pääosassa. 



Tällä kertaa tilasimme kaikille yhden hengen set menut ja lisäksi mm. paistettuja nuudeleita possun, rapujen ja kasvisten kera, mustekalaa ja jättikatkarapuja, sekä rapusipsejä. Suosittelen myös tilaamaan specials-puolelta Pekingin ankkaa lettujen, kurkun, kevätsipulin ja hoisin-kastikkeen kanssa. Me ei tällä kertaa raaskittu sitä ottaa, mutta en tee sitä virhettä toiste. Maaaaailman parasta!





Long Wall tarjoaa myös ihan sairaan hyvän Peking-keiton (Hot&Sour soup), jota ei voi edes verrata buffet-Peking-soppiin, joissa maistuu vain, kuten jo aiemmin mainitsin; suola. Keitossa on mukavasti sattumia ja se on juuri sopivan tulinen, eikä tulisuus peitä alleen muita makuja. Suosittelen ehdottomasti tilaamaan. 



Peking keitto kuuluu myös omiin bravuureihini, tsekkaa resepti TÄÄLTÄ . 

Me ei lopulta jaksettu syödä jälkkäreitä ollenkaan, joten kerroimme tarjoilijalle ettei niitä tarvitse valmistaa turhaan. Tosin koska ne kuuluivat set menuuseen, jouduimme niistä maksamaan. Loppulasku 2 viinilasin, 3 oluen, ja pienen Sakekannun kanssa oli 178€ eli 60€/henkilö. Ja joka sentin arvoinen. 

Jos olet kulmilla, uhmaa huonoja arvosteluja ja kokeile. 

Blogitauolta takaisin - Uusi vuosi, uusi läppäri ja suunnitelmia tulevalle vuodelle, sekä tiivistelmä joulun ajasta

| on
9.1.19
Hei vaan, lukijani!! Täällä ollaan taas sorvin ääressä ja täynnä intoa! 

Piinaava blogitauko on nyt taputeltu. Hyvin 6 vuotta palvellut läppäri otti ja simahti sopivasti joulun alla, joten iso osa jouluksi suunnittelemiani reseptejä jäi kirjoittamatta. Joillakin blogin kirjoitus onnistuu myös puhelimella, mutta mä koin sen hyvin ahdistavaksi. Kirjoitin Mamma Rosa-arvostelun siis puhelimella. Tilasin uuden koneen joulupäivänä, mutta se saapui vasta toissapäivänä postiin. Ette arvaa kuinka piinaavaa tämä odotus on ollut. 

Mutta nyt käsissäni on uusi Lenovo Ideapad 330. Olin niin tyytyväinen edelliseen Lenovoon, että päätin pysyä merkissä, mutta päivittää parempaan prosessoriin, muistiin ja muihin ominaisuuksiin, jotka koen tärkeäksi. So far, olen supertyytyväinen. Laite on kevyempi kuin edellinen, ohuempi, ja muutenkin laadukkaamman tuntuinen. Näppis on loistava tällaiseen sängyn pohjalla näpyttelyyn sillä käsille on runsaasti "lepotilaa" näppäimien alla. Kone aukeaa sekunneissa ja wifi on supernopea. Laite tukee 1000mb nopeutta, ja langattomana antaa 300-400mb nopeudet meidän kiinteässä 1000mb netissä. Hurraaa!



Toisaalta tauko tuli tarpeeseen sillä huolimatta energiasmoothieista ja vitamiineista jotka olen istuttanut päivärutiineihini, kaamosväsymys painoi päälle, ja olin oikeasti aika superväsynyt. 

Joulu toi mukanaan myös punaisen lihan muutamaksi viikoksi, mutta nyt joulu on ohi ja olen palannut takaisin tulehdustilaa minimoivaan ruokavalioon. 

Mitä siis on luvassa tänä vuonna?

Ruokavalioni tiukkenee entisestään ja prioriteettina on saada psoriasis kuosiin once and for all. 

Tulen kirjoittamaan entistä enemmän parantavasta ruokavaliosta, ja siitä miten se vaikuttaa omaan henkilökohtaiseen hyvinvointiini. 



Vitamiinit ja hivenaineet, probiootit ja muut superfoodit joilla pyrin tukemaan suolistoani autoimmuunisairauksieni tuomia oireita vastaan tulevat saamaan palstatilaa entistä enemmän. 

Tulen myös jatkamaan ruokamatkaani maailman ympäri, ja reseptejä onkin sitä varten naftaliinissa ihan mukavasti. 

Myös ravintola- ja matkavinkit jatkuvat blogissa, ja seuraavat postaukset ovatkin juuri niitä. 

Miltä kuullostaa? 
Mitä sä haluaisit nähdä blogissa enemmän? 
Ehdotuksia saa laittaa vaikkapa kommentteihin.

Mutta kelataanpas vähän taakse päin. 

Mitäs meidän joulun aikaan siis kuului?


Olin superonnellinen löydettyäni Ikeasta tätä kaitaliinaa,
mihin sain idean Saarioisen joulupäivälliseltä...

Noh, ruokaa, luonnollisesti. Anoppi kävi pikavisiitin viikkoa ennen joulua Lontoosta, missä hän puurtaa ukkelin veljien kanssa juuri avaamassaan Romanialaisessa ruokakaupassa päivätyönään. Mukanaan hän raahasi tällä kertaa matkalaukullisen itse savustamiaan makkaroita, hapatettuja kasviksia, juustoja ja viiniä. 

Tämä tuliaispaljous siis sinetöi sen mitä olin miettinytkin kuumeisesti; otanko breikin tiukasta ruokavaliostani joulun ajaksi ja annan itselleni luvan syödä punaista lihaa ja maitotuotteita? Pakkohan se oli. Enhän voinut antaa ukkelin popsia yksin sitä makkaramäärää. 

Myös jokavuotinen perinteemme; Sarmale - Romanialaiset viininlehtikääryleet
päätin lopulta tehdä nauta-sikajauhelihalla vaikka olin suunnitellut käyttäväni broileria. 



Loppupeleissä en itse jouluna silti ihan kamalasti syönyt minkäänlaista lihaa, vaan keskityin kalatarjottaviin kuten valkosipulisilakoihin , lohimousseen, konjakkigraavattuun loheen, kylmäsavuloheen ja mätijuttuihin. Söin neljässä päivässä varmasti puolitoista kiloa graavilohta 😂. 


Aattona unohdin laittaa mustavalkoraitaisen kaitaliinan pöytään...

Joulun jälkeen saimme vieraan Espanjasta, ja hän kantoi meille matkalaukussaan ihka aidon Serranon Jamon kinkun, sekä ihan superhyviä viinejä ja juustoa johon rakastuimme toissakesänä Espanjan reissulla.




Lahjaviinejä Romaniasta ja Espanjasta

Vuosi vaihtui Helsingissä. Olimme varanneet huoneet meille ja vieraallemme Hotelli Presidentistä. Olin vähän huolissani koirastani Seposta sillä ilotulitukset eivät ole hänen lempparijuttuja ja hotelli oli keskellä kaupunkia, mutta huoneeseen ei kuulunut juuri mitään. Seppo odotteli huoneessa kiltisti paukuttaen Take Thattia youtubesta silläaikaa kun kävimme Senaatintorilla katselemassa Vesalaa, raketteja ja korkkaamassa shampanjan. Sitten juostiinkin kiireen vilkkaan takaisin hotellille, sillä viima ja räntäsade olivat ihan jäätävät ja oltiin läpimärkiä. 




Kuvalaatu torilta on surkea, melkein yhtä surkea kuin koko keli; pelkäsin
puhelimen kastuvan räntäsateesta, joten uusintakuviin ei ollut mahdollisuutta :)

Oikeastaan suurin haaste Sepolle oli se ettei hotellin lähellä ollut oikein mitään pusikkoja, se kun on tottunut kaivautumaan asioilleen ryteikköön. Lopulta senkin oli annettava periksi ja tyydyttävä lumipenkkaan. 



Siinäpä ne kohokohdat oikeastaan. Voin sanoa että tunsin suurta helpotusta loppiaisena, kun sain luvan kanssa pakata joulun takaisin kapsäkkeihin.

Vaikka ulkona tuiskuttaa metritolkulla lunta, on minulla jo kevättä rinnassa.
Myös ukkelilla heräsi taas motivaatio terveellisempiin elämäntapoihin, ja hän on pyytänyt minua rukkaamaan hänelle jonkinmoisen dieetin. Juoksumaton hän korkkasi käyttöön jo eilen hurjalla kuuden minuutin juoksulla... Siitä se lähtee, eikä rouvan passaa ilkkua, kun ei itse ole saanut astuttua matolle ollenkaan pariin kuukauteen... 

Huomenna kirjoittelen muutaman ravintolavinkin Helsinkiin. Ihanaa uutta vuotta, lukijani!!

Ravintolavinkki Helsinki - Mamma Rosa, Töölö

| on
20.12.18

Me vietettiin tässä taannoin työpaikan pikkujouluja ensin kisaamalla Escape room Helsingissä, ja sitten illallisella Töölön Mamma Rosassa. 

Mamma Rosa on 1981 perustettu ravintola aivan Töölön torin nurkilla Runeberginkadulla, ja tarjoaa varsin kansainvälisen menun. Nimi voisi viitata Italialaiseen, ja toki menussa on pastaa, risottoa ja pizzaa, mutta myös paljon muuta, kuten tuoretta kalaa, rapuja ja sesonginmukaisia kasviksia ja hinnat ovat varsin kohtuulliset.

Istuimme alakerran pääsalissa, jonka sisustus on tyylikäs, niinkuin kattauskin. Seinillä on paljon taidetta, osa saa herkimmät punastelemaan 😉 



Otin alkuruuaksi härkätartarin tryffelimajoneesilla (koska joulu ja jouluna on pakko syödä vähän punaista lihaa). Se oli niiiin hyvää (kuva annoksesta alla). Hinta tartarilla oli 12€
Annos oli myös kaunis mikä on aina plussaa. 





Pääruuaksi olin ajatellut myös punaista lihaa, mutta lopulta päädyin risottoon ihan viimemetreillä.

Ja voi miten onnellinen tästä viime hetken mielen muutoksesta olen! Kyseessä oli hummeririsotto jossa oli lisäksi rapuja (tosin nettimenussa lukee rapurisotto... Oliko siinä hummeria? I dunno). Tajunnan räjäyttävä kokemus kaikki tyynni 😋. Tää ihanuus kustansi 22€


Kun jälkiruuan aika tuli, oli gluteenittomuus täysin unohtunut, ihan oikeasti, se UNOHTUI. Muiden annosten kanssa varmistin gluteenittomuuden ja sitten tilaan suklaafondantin 🙄. On siellä tarjoilija pyöritellyt silmiään 😂. Arvatkaa vaan mitä masu sanoi aamulla... (but it was worth it)

Jälleen upea annos ja niin herkullinen! Lämmin pehmeä kakku, josta valui taivaallista suklaalaavaa kun siihen painoi lusikan. Vaniljajäätelö kompensoi makeutta ja marjamelban hienoista kirpeyttä.


Alla kolleegan piparkakkubrulee, joka oli myös niin upea annos!


Viiniksi valitsimme pullon punkkua ja pullon valkkaria, mä olin punkkutiimissä.

Viininä oli Espanjalainen Merinas Tempranillo. Not too bad. Marjainen, täyteläisen punainen eikä mielestäni lainkaan tanniininen. Helppo juoda siis 😊


All in all, antaisin 9+ kokonaisarvosteluksi. Ja tulen takuulla uudelleen! 
Kokkeileppa sääki! 

Hapatushommia joulua varten; Hapankaali ja hapanvesimeloni

| on
4.12.18

Viime viikolla päästiin viimeinkin hapatushommiin, kuukauden 'myöhässä'. Luin että tyypillisesti Romaniassa tehdään hapankaali tiettynä päivänä vuodessa, kahdeskymmeneskuudes lokakuuta, joka on Pyhän suurmarttyyri Demetrios Mirhanvuodattajan päivä, mutta ukkeli ei ollut kuullut tästä koskaan, ja sanoi sen olevan potaskaa. 

Pääasia on laittaa hapankaali tulemaan ajoissa sillä siitä valmistetaan myös Sarmale - kääryleet mitkä kuuluvat niin jouluun kuin uuteen vuoteenkin, sekä muihinkin isompiin juhliin. Hapatushommiin menee yleensä likimain koko päivä, sillä etenkin kaupunkien ulkopuolella, useimmilla on oma pieni, tai suuri kasvimaa, ja siellä lähes poikkeuksetta maissia ja kaalta. Hapankaalta tehdään siis koko pitkäksi talveksi, ja myydään niille naapureille ja tuttaville joilla sitä maaplänttiä ei ole. 

Me laitettiin tulemaan myös hapatettua vesimelonia... 
(Kyllä! Ihan sairaan hyvää! Se sihisee kielen päällä! 😂 )
sekä kukkakaali-porkkana-paprikasekoituksia, tosin viimeisimpään tehtiin etikkaliemi, jonka terveysvaikutukset suolistolle ei yllä hapankaalin liemen tasolle. (Hapankaalin terveysvaikutuksista kohta lisää).

Romaniassa kaalit hapatetaan useinmiten kokonaisina valtavissa ämpäreissä, vain kantapalat koverretaan irti, ja niiden jättämiin reikiin laitetaan suolaa ja Tuoreita maissinjyviä. Maissi tuo kaalille kellertävän värin. Mun anoppi ei kuitenkaan käytä maissia, vaan punajuurta tuomaan väriä. 



Me ei löydetty mistään tähän hätään niin suuria ämpäreitä että voitaisiin kokonaisina hapattaa, joten tehtiin kuten viime vuonnakin, lohkoina. Sarmalea varten keitetään sitten erikseen kaalin lehtiä pehmeiksi, vaikkei niistä tulekaan ihan yhtä herkullisia hapattamattomasta kaalista.

Suomalaisissa hapankaaliresepteissä painotetaan kaalin murjomista kunnes neste tulee kaalista pintaan, mutta Romaniassa ei kaalta murjota. Ja se kyllä happanee. Eikä homehdu. Luin myös että sanko tulisi vain peittää kankaalla eikä missään nimessä laittaa tiivistä kantta. Romaniassa tämäkin tehdään päinvastoin. Eikä ämpärit räjähtele. Kunhan muistaa välillä röyhtäyttää ämpäreitä.

Kaalin hapatusneste on joulun aikaan myös monelle pelastus. Se nimittäin rauhoittaa vatsaa ja suolistoa ja näin auttaa sulattelemaan niitä joulupöperöitä. Ukkeli juo ennen nukkumaanmenoa motillisen tätä superjuomaa, ja aluksi ajatus etoi todella, mutta se on oikeesti ihan sikahyvää. 

Suosittelen hapankaalta ja maitohappokäymisellä fermentoituja tuotteita kaikille, mutta etenkin autoimmuunisairauksista ja muista suolisto-oireista kärsiville se on korvaamaton. 

Hapankaalin tekeminen ei oikeesti ole ihan älyttömän vaivalloista, tai on, jos teet sen sillä murjomistavalla silputtuna. Mutta mitäs jos kokeilisit tätä tapaa?


HAPANKAALI


  • tiivis ämpäri tai hapatusruukku (hapatusruukku on nyt mun ostoslistalla kun niitä eilen googlailin). Koko riippuu siitä miten paljon haluat tehdä, meillä oli 10l ämpäri
  • Kaalta niin paljon kuin haluat tehdä. Me ostettiin 4 keräkaalta
  • merisuolaa (1 1/4 rkl/1l vettä)
  • 1/2 pienestä piparjuuresta
  • 1 punajuuri

Liuota merisuola veteen. Voit myös heittää suolat kaalin joukkoon ja laskea veden päälle, mutta tämä tapa on vaivalloisempi, ja veden kanssa pitää lotrata enemmän päivien saatossa. Me käytettiin 5 litraa vettä ja siis vähän yli 6rkl suolaa. 

Lohko kaalit 4-5 osaan (kuten kuvassa). Lohko myös punajuuri ronskisti, sekä puolikas piparjuuri. Aseta lohkot sankon pohjalle ja kaada vesi päälle niin että kaikki kasvikset peittyvät. Aseta päälle joku painava esine kuten lautanen, ja varmista että se ON tarpeeksi painava pitämään kasvikset veden alla. Jos ne nousee veden pinnan yläpuolelle, menee koko tonkka pieruksi (kirjaimellisesti! Se haju... Jeesus Kristus! 😫). 
Aseta tiivis kansi päälle. Anna olla 2vrk +5-+20 asteessa. Nyt kun on ollut aika leutoa, ollaan pidetty lasitetulla parvekkeella. 

2vrk:n jälkeen avaa sanko ja kaada vesi toiseen ämpäriin ja taas takaisin. Toista 2-3 kertaa. Tämä siksi että suola painaa enemmän kuin vesi ja sakkautuu muuten sankon pohjaan. Piparjuurella on tärkeä tehtävä tässä myös. Se pitää kaalin rapeampana. Ilman sitä, kaalista tulee pehmeää mössöä. En tiedä mitkä fysiikan/kemian lait tässä on takana, mutta näin minulle on kerrottu ja anoppia on uskottava. Tai muuten...

Aseta taas lautanen päälle, ja kansi kiinni. 
Anna taas olla 2vrk ja toista läträys. Anna nyt olla 3-5vrk rauhassa. Voit silti 'röyhtäyttää' ämpäriä varalta parin päivän välein. 

Avaa sitten ämpäri taas, ja nyt voit tehdä helpomman läträyksen, jos sulla on joku letku, tai puhdas putkilo (mä revin muovihengarista sellaisen, millä lapsena ammuttiin pihlajanmarjoja 😂), jonka tunget sankoon niin että se osuu pohjaan, ja puhallat niin että tähtiä näkyy. Ja taas sanko kiinni. 
Tämän jälkeen läträyshommat ovat ohitse ja kaalin annetaan olla viikko-kaksi rauhassa, röyhtäytyksiä lukuunottamatta. Sitten voit alkaa testaileen onko se valmista. Jos ei ole, toista läträys tai puhallusjuttu ja odota viikko. 

Sääntönä on; mitä suuremmat lohkot, sitä kauemman menee, sekä, mitä kylmempi säilytys, kauemman menee. Simppeliä, eikö totta? 




Hapatetut vesimeloniviipaleet
  • 5 litran tiivis ämpäri (käytin orthex-ämpäriä)
  • 1 vesimeloni
  • pari jalapenoa
  • puolikas piparjuuri
  • samanlainen vesi-suolasekoitus kuin kaalissa (meillä meni n. 2,5litraa)
Sama juttu; vesimelonilohkot ämpärin pohjalle, sekaan jalapenoviipaleet ja lohkottu piparjuuri. Kaada vesi päälle, ja taas painava lautanen tmv päälle. Jätä kannen ja veden pinnan välille ainakin 3-5cm tilaa. Vesimeloniämpäriä pitää 'röyhtäyttää' päivittäin sillä se päästelee kaasuja enemmän kuin kaali. Meillä on nyt pariin otteeseen pursuillut vesi yli kun en ole ajoissa ehtinyt röyhtäyttää. 

Vesimelonit valmistuu huomattavasti nopeammin kuin kaalit ja ovat loistava lisuke lihaisille ruuille. 

Lisäisen tähän sitten valmiista tuotoksista kuvia kunhan ne valmistuu ja päästään syömähommiin. 

Nyt tämä täti lähtee jouluostoksille. Mihin tämä aika menee? En ole edes kotia saanut koristeltua vielä. Apuaaaaa! 

Ihanaa joulunodotusta!!



Kirsikkatomaatti-pasta - yksinkertainen mutta niin herkullinen!

| on
27.11.18

Pasta on mun pahe. Uuden ruokavalion myötä olen yrittänyt jättää viljoja mahdollisimman vähälle, myös niitä gluteenittomia, mutta pastaa on saatava kerran viikossa. Tää seuraava resepti sisältää melkein kaikkea kiellettyjen aineiden listaltani, joten nykyisin tomaattipasta on varsin harvinainen herkku meille. Siksi sen on oltava sitäkin täydellisempi silloin kun siihen hairahdan. 

Tomaattipasta on ehkäpä yksi helpoimmista ja nopeimmista ruuista ikinä. Tomaattikastike on helposti myös muunneltavissa, kun vaihtelee yrttejä ja juustoja, lisää valkosipulia tai eri kasviksia. Usein käytän Mutti-murskaa tai Mutti-kuorittuja tomaatteja, mutta tuoretomaattien lisäämisestä, etenkin kirsikkatomaattien, saa vieläkin upeamman, pirskahtelevan maun. 

Käytin tällä kertaa Barillan gluteenitonta tagliatellea, joka EI mene jatkoon. Pasta mureni kattilassa jo pieniksi palasiksi. murrrr!

Tää kastike on muuten myös loistava pizzaan tai bruchettaan.


Pirskahteleva 
kirsikkatomaatti-pasta
  • pastaa
  • 250g kirsikkatomaatteja
  • 2 valkosipulinkynttä raastettuna
  • 2 sipulia kuutoituna
  • 2rkl ruokosokeria
  • 1rkl kuivattua timjamia
  • 2tl suolaa
  • kourallinen tuorebasilikan lehtiä 
  • 1/2tl kuivattua birds eye chiliä 
  • 1rkl balsamicoa
  • 1/2 tölkkiä Mutti kuorittuja tomaatteja
  • 1rkl tomaattipyreetä
  • (pippuria)
  • pinnalle pecorino romano-juustoa

Keitä pasta 2 minuuttia vähemmän kuin pussin kyljessä lukee, hyvin suolatussa vedessä. Valuta, mutta ota varalta talteen desi keitinvettä. 


Laita kaikki kastikkeen ainekset kattilaan. Aloita kuumennus matalalla lämmöllä ja nosta asteittain vähän yli keskilämmön. Näin tomaateista irtoaa neste tasaisesti ja kastike keittyy omassa nesteessään. Kun kirsikkatomaatit alkaa rikkoontua ja pehmenee, laske lämpö matalalle ja keitä kunnes seos on mukavasti paksuuntunut. Jos se paksuuntuu liikaa, lisää pastan keitinvettä. 


Valuta pasta. Kuumenna pannussa oliiviöljyä ja muutama rouhaisu suolaa. Voit myös raastaa valkosipulin kynnen pannuun. 
Kaada valutettu pasta pannuun ja pyörittele pastaa öljyssä ja paista hetki. Minusta pasta saa näin vielä enemmän makua kuin että sekoittaa suoraan kastikkeeseen. 

Sekoita kastike pastaan niin että kastike tarttuu kauttaaltaan pastan pintaan. Tarjoile. Raasta pintaan siivuja Pecorinojuustoa.



Jos teet tän pizzakastikkeeksi, hurauta pari kertaa pulse toiminnolla niin tomaatit rikkoontuvat mutta kastikkeeseen jää vielä sattumia. Jos taas bruchettaan niin sattumat saa olla isompia. Namnam!!