Tampereelta matka jatkui Ouluun. Tampereelta lähtiessä ukkeli potkiskeli auton renkaita huolestuneen näköisenä parkkipaikalla; renkaat olivat kuulemma aivan liian kuluneet. Hän ei uskaltaisi ottaa perheenjäseniäni kyytiin näillä renkailla. (Minut kuitenkin uskalsi 😂). Ukkelin ajellessa, aloin googlailla rengasliikkeitä Oulussa. Renkaat oli saatava jo tänään, sillä huominen olisi kiireinen aamun ostosreissujen ja auton pakkaamisen kera. Lähetin myös siskolle viestiä, jos hän osaisi vinkata hyvää ja edullista paikkaa.
Samaan aikaan kun sisko laittoi linkin Suomen Rengasheikkiin , olin juuri itse päätynyt samaan paikkaan. Soitin sinne ja he lupasivat laittaa renkaat, jos ehtisimme sinne ennen puolta viittä. Vaikka gps sanoi että olisimme Oulussa 17.10, ilmoitti ukkeli että 'ollaan ollaan'. Annoin ukkelille paheksuvia katseita, mutta lupasin että ollaan paikalla ennen puolta viittä.
Siitä alkoi ajojahti aikaa vastaan. Ei me ylinopeutta ajettu, mutta ei kyllä alle rajoituksenkaan. Mutta aika voitti. Soitin 16.20 Rengasheikkiin että ollaan juuri kurvaamassa moottoritielle, mutta menisi vielä 10-15 minuuttia. Lopulta meillä meni 25 minuuttia, (himputin tunarit ohituskaistoilla eivät ruutana ohita vaan jäävät köröttelemään viereisen kaistan auton viereen, ärrrrkele).
Ottivat meidät kuitenkin vastaan, ja sitten alkoi suorastaan Formula 1-tyylinen renkaiden vaihto. Kaikki pojat hyökkäsivät auton kimppuun, ja valehtelematta yhtään, oli uudet renkaat paikallaan 5-7 minuutissa.
Ukkeli ei meinannut uskoa että tässä ajassa työ onnistuisi laadukkaasti, joten kävimme vielä illalla kurvailemassa moottoritiellä, testataksemme onko renkaat tasaiset . Kyllä ne olivat!
Voin siis täydestä sydämestä suositella SUOMEN RENGASHEIKKIÄ Oulussa, niin palvelun, kuin hintojenkin suhteen! 10/10!!
Yövyimme äidin luona, joten tässä vaiheessa ei Oulusta sen enempää, sillä päivällä lähdettiin uusilla turvallisilla renkailla kohti Syötettä.
Mukaan lähti koko perheeni; isä, äiti, ja siskot perheineen. Meitä oli yhteensä kymmenen. Oli helpompi ja mukavampikin koota kaikki yhteen paikkaan, sillä käyn todella harvoin Oulussa, ja silloinkin yleensä vain päivän kaksi, niin reissaaminen osoitteesta osoitteeseen on työlästä ja väsyttävää.
Nyt pääsimme rentoutumaan ja viettämään laatuaikaa yhdessä kolmeksi yöksi.
Vuokrasimme mökin TÄÄLTÄ. Paulin mökit sijaitsevat Kelo-Syötteellä Kovalammen rannalla upeissa Syötteen maisemissa. Olin iskenyt silmäni KELOPIRTTIIN mutta se oli varattu. KELOTUPA oli kuitenkin vapaana, ja vaikka se oli aavistuksen pienempi, sovittiin me sinne oikein hyvin.
Kelotuvassa oli kaksi makuuhuonetta parivuoteilla, yksi levitettävällä vuodesohvalla, parvi, sekä kaksi levitettävää vuodesohvaa tuvassa.
Keittiö oli aika pieni eikä siellä ollut kamalasti työtilaa, mutta aamiaista lukuunottamatta ruuanvalmistus tapahtui pihalla grillaten, joten siitäkin selvittiin.
Asukkaiden käytössä on myös lammen rannassa useampi grillikota, sekä sieltä voi vuokrata saunatuvan ja porealtaan halutessaan. Me tyydyttiin pihan grilliin. Grillin ritilä oli aika huonossa kunnossa, mutta löysimme pihalta muurinpohjapannun, jonka miehet saivat tuunailtua meille grilliin.
Illalla grillailtiin ja hengailtiin pihalla, ja lämmitettiin Kelotuvan puusauna. Kelotuvan saunasta löytyy sekä sähkö- että puukiuas, ja puukiukaasta saatiin ihan upeat löylyt!
Ukkeli toi mukanaan mökille maailman parhaaksikin vodkaksi tituleerattua Belugaa, ja halusimme nauttia sitä hieman Venäläisellä twistillä, smetanan ja kaviaarin kera. Itse en juuri vahvoista välitä, joten maistoin vodkaa vain yhden pienen shotin. Muutenkin tämä oli lähinnä maistelumielessä, ja sitä riittikin kahteen iltaan, vaikka aikuisia juojia oli monta.
Mökiltä oli vain kävelymatka PEIKKOPOLULLE. Peikkopolku on kahden kilometrin mittainen polku jylhissä maisemissa, jonne saa itsekin rakentaa oman peikon.
Ensimmäisen yön jälkeen syötiin aamiainen, jonka jälkeen lähdettiin pikkusiskon ja lasten kanssa matkaan...
Polulla oli toinen toistaan hauskempia peikkoja, joiden tekemiseen oli käytetty luonnosta löytyviä materiaaleja; puuta, kiviä, käpyjä, jäkälää ja niin edelleen. Osaan oli käytetty muitakin, mutta metsän eläimet olivatkin nokkineet ne sitten pesätarvikkeiksi. Melkein harmitti ettei saatu sinne omaa peikkoa.
Polku on helppo kävellä myös lapsille, joten suosittelen vierailemaan jos olette huudeilla. Itselläni tuli mieleen, miten magee, ja aavistuksen pelottavakin olisi kävellä polku pimeässä illassa jos peikkojen takaa kajastaisi valot 😱.
Kävellessämme polkua, törmäsimme poroihin, ja ne olivat niin komeita, ja täysin paikallaan, että luulin niitä ensin täytetyiksi 😁
Mutta pian ne istahtivatkin lepäilemään. On se kyllä kaunis eläin!
Iltapäivästä laitettiin taas grilli kuumaksi, sauna lämpiämään ja hengailtiin lasten ja Sepon kanssa pihalla. Kovalammen rannasta löytyy myös muuten leikkipaikka, jossa oli polkuautoja ja vaikka mitä kivaa. Lapsilla oli sielläkin kivaa, ja kävivätpä uimassakin Kovalammessa.
Jokaista Paulin mökkiä kohden on rannassa myös soutuvene, ja miesväki osti myös kalastusluvat, ja kävivät joka päivä kalassa, ilman saalista he tosin aina palasivat, vaikka lampea kalaisaksi väittivät. Onneksi meillä oli iso lohifilee mukana, josta grillattiin ihan upea illallinen ensimmäisenä iltana. Mökillä oli pussillinen leppäsavuhaketta, ja siskon mies keksi kyhätä meille alumiinisista grillialustoista savustuslaatikon. Ensimmäiselle alustalle leppäsavuhake ja sokeria, sen päälle toinen alusta, jonka päälle lohifilee joka oli maustettu suolalla ja pippurilla, ja lohen päälle vielä toinen alusta nurinpäin. Painot päälle ja kyhäelmä grilliin. Siis ihan järjettömän hyvää lohta! Harmi kun ei ole kuvaa... Ei siinä lohen tuoksuessa taivaalliselta, ehtinyt enää alkaa tekemään kuva-asetteluita 😂.
Oulussa päätimme extempore, että otammekin keskustasta hotellihuoneen sen sijaan että yöpyisimme äidillä. Olimme viettäneet mahtavan loman yhdessä, mutta meillä olisi aamulla taas monta sataa kilometriä edessä, ja olin luvannut tavata keskustassa ystäviäkin vielä illalla ja juoda muutaman drinksun joten laskeskelimme että sillä hinnalla (no, vähän se maksoi enemmän kuin taksit olisivat) ja vaivalla että maksamme taksit keskustaan edestakaisin, herätämme äidin ja kolistelemme eteisessä, paukuttelen ovia kun vien vielä koiran illalla ulos, jne... otamme hotellihuoneen keskustasta, pulahdamme uimaan illalla ja saunomme, rentoudutaan hotellin terassilla rauhassa ja syödään aamulla ravitseva aamiainen, ennen kuin suuntaamme seuraavaan kohteeseen Tahkolle.
Valitsimme hotelliksi
SCANDIC STATION OULUN, siksi, että olemme olleet aina tyytyväisiä Scandic hotelleihin, ja siksi että siellä oli uima-allas.
Ja nythän minulla oli Scandic Friends-korttikin jolla saimme huoneen hyvään hintaan, kiitos sen upean palvelun Tampereen Scandic Cityssä.
Huone oli jälleen raikas ja siisti, suihku hyvä, aamiainen erityisen hyvä, ja kaikin puolin mukava ympäristö. Ainoa asia joka harmitti, oli se että satuimme sinne tietenkin maanantaina jolloin hotellin tosi kivan näköinen ravintola ja baari olivat molemmat suljettu. Vastaanotosta sai kuitenkin ostettua juomia terassille, mikä oli mukavaa.
Söimme Oulussa Amarillossa, sekä Valkeassa Kiinalaisessa ravintolassa. Amarillo on Amarillo, siellä on aina hyvää tasalaatuista ruokaa. Kiva yllätys oli että se oli remontoitu ja näytti aivan erilaiselta kuin silloin vuosia sitten kun viimeksi siellä käytiin. Muutenkin keskusta tuntui erilaiselta. Jotenkin hyvällä tavalla. Ei tosin käyty kuin siellä Valkeassa, Amarillossa ja Letkunpuistossa paskalla. Tai siis Seppo kävi. Minä kävin hotellissa. 😂
Ja jos olet uusi blogissani; Seppo on koira. Ei mieheni. Ja keräsin kakan.
Huh, virtuaalihalaus sinulle, joka jaksoit lukea loppuun saakka! Kirjoita kommenttiin vaikka HEP! niin voin laskea 😂
TSEKKAA MYÖS:
