KOTIGOURMEETA & ELÄMÄN HIUKKASIA

¤ Reseptejä ¤ Autoimmuunisairauksien hoitoa ruokavaliolla ¤ Matkustelua ¤ Tuotetestausta ¤ Ravintolatärppejä ¤

Mitä tehdä Helsingissä lasten kanssa - Vol II

| on
17.7.19
Aiemmassa postauksessa vierailtiin Ateneumissa ja Kiasmassa, missä 8-vuotiaskin viihtyi harvinaisen hyvin. Tänään hyppäämme vesibussiin ja matkaamme saarelle, nimittäin Mustasaareen



Mustasaari on ihan ykköspaikka lasten kanssa aurinkoisena päivänä. Lapsilla ei käy aika pitkäksi, sillä saaressa on uimaranta suihkuineen, leikkipuisto sekä ihania eläimiä joita pääsee rapsuttelemaan. 

Vesi rannassa on myös matalaa joten perheen pienimmätkin voi polskia huoletta, tosin siellä on usein tavattu sinilevää, joten tarkistakaa tilanne ennen kuin menette lupaamaan uintihommia, ettei tule parku. Meillä melkein tuli, muttei sinilevän takia, vaan siksi että luotimme Forecan sääennusteeseen, jonka mukaan olisi puolipilvistä, suht' viileää ja tuulista. Katin kontit. Aurinko porotti, Hietsussakin oli porukkaa kuin pipoa. Meidän uikkarit oli himassa.




Saari sijaitsee Seurasaaren takana ja on seurakuntien omistama, mutta sinne voi mennä kuka tahansa. Lautta Mustasaareen lähtee laiturilta Taivallahdesta noin kerran tunnissa. Menopaluu-reissu on 4€ aikuiselta, ja alle 10-vuotiaat pääsevät maksutta. Matka kestää noin vartin. 

Taivallahteen pääsee helposti keskustasta bussilla nro 24, joka lähtee Lasipalatsin edestä, laiturilta 53. Viisi pysäkkiä, ja olette perillä. Suunnatkaa pysäkiltä tien yli ja loivasti vasemmalle ja seuratkaa rantaviivaa minigolf-radan ohitse niin laituri on siinä. Jos tulet paikalle autolla, osoite on Hiekkarannantie 5. (Parkkipaikoista en valitettavasti osaa neuvoa...)

Saaressa on päärakennuksen ravintolan lisäksi vanhoja rakennuksia, kappeli-jossa pidetään päivähartauksia, aitta, grillikatos, venevaja, saunat sekä tapahtumatelttoja. Kaikkia näitä voi vuokrata myös tapahtumakäyttöön. 

Vessoja oli mukavasti, ei tarvinnut jonotella, ja siistitkin olivat, mikä on mulle itselle tärkeää, menin sitten mihin tahansa. Myös lastenhoitohuoneita oli jopa kaksin kappalein. 

Ravintolassa tarjoillaan lounasta, kahvia, jättimäisiä korvapuusteja (joita tyydyin vain ihastelemaan), ja sieltä voi myös ostaa grillihiiltä ja makkaroita ja lähteä grillikatokseen kokkailemaan. En ollut lukenut läksyjä, joten en tiennyt edes mahdollisuudesta ostaa niitä makkaroita ravintolasta, meillä oli kotona valmistetut eväät mukana, jotka nekin kyllä maistuivat. Saarella on muuten todella mukavasti pöytiä ja tuoleja missä voi rauhassa istuskella ja syödä joko eväitä tai ravintolan antimia.

Alkoholinkäyttö ja yöpyminen saaressa on kielletty, kuten myös lemmikit.




Saaren voi käppäillä läpi pientä polkua, ja väliltä löytyy useita lepopaikkoja, tai voit mennä samoilemaan metsään ja kuuntelemaan vaikkapa palokärjen nakutusta, joita saarella asustelee.

Saaressa on kaneja ja kanoja häkeissä, ja perheen pienet olivat niistä innoissaan. Mitään eläimiä saaressa ei saa ruokkia, mutta niiden omia heiniä voi niille antaa häkin verkon läpi.




Saaressa asustelee myös lampaita, aidatussa metsässä. Sinne saa mennä, mutta portti pitää muistaa sulkea perässään. Lasten kanssa onkin mukava lähteä seikkailemaan metsään etsimään lampaita, jos ne eivät ole näkyvissä. Lampaat ovat suht' kesyjä ja ne antavat rapsutella. Etenkin yksi oikein tunki ihmispaljouteen ja seistä napotti siinä nautiskelemassa kaikesta paijauksesta.






Lampaat olivat superihania, ja henkilökunnan tullessa paikalle syöttämään niille näkkäreitä, hyppelivät ne innoissaan jopa toistensa päälle. Yksi lampaista näytti olevan tiineenä. 
Mustasaaresta pääsee pientä siltaa pitkin Hevossaareen jossa ihastelimme valtavaa siirtolohkaretta ja kävelimme kiviä pitkin niemen nokkaan. Hevossaaressa saattaa bongata supikoiran, mutta me ei siellä nähty kuin metsähiiriä 😁








Oli kyllä kiva reissu, ja voisi sinne mennä ihan ilmankin lapsiseuraa vain rentoutumaan ihaniin maisemiin. Suosittelen!







Mitä tehdä Helsingissä lasten kanssa - Vol I

| on
16.7.19
Viime viikolla sain vieraita kaukaa pohjoisesta, Oulun kaupungista. Siskokulta ja 8-vuotias kummityttöni tuli kylään, ja itsellenikin osui muutama vapaapäivä heidän visiittinsä ajaksi. 
Päätettiin tehdä niin, että he käyvät läpi pakolliset Linnanmäet ja Heurekat työpäivinäni, ja tehdään sitten jotain erilaista vapaillani. 

Perjantaina oli siis museopäivä. 

Helsingissä on useita museoita, joista monet soveltuvat myös lapsille. Kummityttöni oli jo reilustu ennen lomaa kertonut että haluaa ehdottomasti nähdä Helene Schjerfbeckin 'Toipilas' teoksen, josta oli koulussa ollut mainintaa. Koska teos sijaitsee Ateneumissa, oli se siis kohteenamme. 

Päätimme ostaa yhteisliput, joilla pääsi edullisemmin sekä Ateneumiin että Kiasmaan. Lippu on voimassa 48 tunnin ajan, joten halutessaan voi mennä museoihin eri päivinä. 
Yhteislippu maksaa 27€, mutta opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, opettajat ja varusmiehet/naiset pääsevät sisään edullisemmin, ja alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Kannattaa myös tarkistaa ilmaispäivät jolloin museoihin pääsee maksutta.


ATENEUM


Ateneum keskittyy suurelta osin Suomalaiseen taiteeseen 1700- luvulta 1950-luvulle, mutta sieltä löytyy myös kokoelma kansainvälistä taidetta mm. Van Goghilta ja Paul Gauguinilta.

Itse nautin eritoten Gallen-Kallelan ja Von Wrightin taiteesta, sillä tunnistin klassikot joita on käsitelty kouluajoillakin. En ollut koskaan nähnyt 'livenä' Taistelevat metsot-teosta enkä Lemminkäisen äitiä, puhumattakaan Poika ja varis-maalauksesta, joten niiden näkeminen oli ihan oikeasti hieno hetki. 


Kierroksen tultua päätökseen, huomasin ettemme olleet nähneet lainkaan 'Toipilas' teosta, vaikka muutaman muun Schjerfbeckin teoksen näimmekin, ja suunnittelin jo uutta kierrosta mutta päätin kuitenkin kysäistä mistä sitä kannattaisi etsiä... 

Ja arvatkaa mitä? 

Vika ei ollutkaan meidän silmissä, sillä teos oli Lontoossa, Royal Academy of Arts-taidegalleriassa missä on alkamassa Helene Schjerfbeckin näyttely 25.7.19😞 
Just my luck. Mutta minkäs teet. 
Päätimme valita museokaupasta postikortit teoksesta. Yhteislipuilla sai nimittäin valita yhden maksuttoman postikortin jomman kumman museon kaupasta. 

KIASMA

Kiasma oli lopulta lapsiystävällisempi. Taidekokoelmat olivat hauskoja ja värikkäitä, jopa interaktiivisia.

Iiu Susirajan 'Arjen sankarit' ja 'Kuivakka ilo' jäivät kyllä mieleen ja toivat hymyn huulille niin isoille kuin pienillekin. 


Pääsimme myös kaivamaan sisäiset taiteilijamme esiin ja piirtämään David Shirgleyn 'elävän mallin'. En ole kaksinen piirtäjä, mutta sekin oli mukavaa, vaikkakin mittasuhteet olivat allekirjoittaneella aavistuksen pielessä 😂


Ihana siskontyttöni piirsi ehkä koko salin parhaan kuvan! 




Viidennessä kerroksessa päästiin ihastelemaan Hrafnhildur Arnardóttir eli Shoplifterin 'Nervescape VIII' teosta joka on tehty hiuksista. Teosta sai koskea hellästi, ja niin me sitten teimme...




Museoiden välillä käytiin lounaalla Cafe Lasipalatsissa, missä sai reilulla kympillä muuten varsin maittavan lounaan. Museoiden jälkeen ihasteltiin Esplanadinpuistoa matkalla kauppatorille...




Torilta ostettiin sitten ne pakolliset mansikat ja juotiin kahvit. Helsinki aurinkoisena päivänä on vain niiiin kaunis! Onneksi meille osui jopa aurinkoisempi sää kuin säätiedotus oli luvannut. 




Joko sinä olet vieraillut Ateneumissa ja Kiasmassa? Vai olenko ainoa laiskimus joka on turistina paikassa johon pääsee vartissa junalla kotoa? 😂😂😂

Seuraavassa postauksessa hypätään vesibussiin ja lähdetään Mustasaareen. 
Tulossa pian!

Blogin tilastokatsausta +kehitysideoita

| on
3.7.19

*Tämä postaus sisältää affiliatelinkkejä*
Pixabay-kuva



Eilen kävin läpi blogini tilastoja, ihan vain uteliaisuudesta. 
Huomasin että blogillanihan menee paremmin kuin osasin odottaa, olihan alunperin blogillani kovin itsekäs tarkoitus; pelastaa mielenterveyteni :D 

Pohjana käytin Veera Rusasen Bloggaajan Google analytics kirjoitusta, joka on tosi selkeä oppimäärä siitä mitä oikeasti kannattaa seurata.

Verrattuna kaikkien tuntemiin ruokablogeihin, minun tilastoni saattavat olla verrattain pieniä; saan blogiini yleisöä kuukausittain parista tuhannesta ylöspäin, joskus jopa viiteen tuhanteen saakka, mutta minulle nämä määrät ovat enemmän kuin hyviä. Enhän ole koskaan kirjoittanut blogia dollarin kuvat silmissä. 


Kaupallisia yhteistöitä minulla on kontollani tasan yksi, Hyvinvoinnin tavaratalon kanssa, jonka blogiin olen myös kirjoittanut vieraskirjoittajana kerran. Miksi ei enempää? No, minun on vaikea ajatella mitkä olisi sellaisia juttuja joita haluan mainostaa. Tämä kuitenkin on ollut viime aikoina mielen päällä ja tutkinkin erilaisia mahdollisuuksia, vietänhän kuitenkin ihan tuhottomasti aikaa blogin parissa, niin paljon notta ukkeli on uhannut jo muutaman kerran viskata läppärini kartanolle. Tämä on kuitenkin jäänyt tekemättä luvatessani Pleikkarin lähtevän samaa reittiä perässä😁. 
Affiliate-linkkejä käytän silloin tällöin tuotteista tai palveluista joita olen käyttänyt itse ja todennut niiden toimivan. 

Mutta mitä näistä tilastoista sitten kävi selville?

No, ensinnäkin sain tietää että vaikka blogiini tulee eniten liikennettä 25-34-vuotiaista, viettävät 45-54-vuotiaat sivustollani huomattavasti enemmän aikaa, ja vierailevat useammilla sivuilla. 

  • 80% vierailijoista on naisia
  • 94% vierailuista tulee Suomesta, 3% U.S.A:sta, ja loput muista maista. 
  • Välitön poistumisprosentti on 55% hujakoilla, ja tämä sai hymyn huulille. Olin nimittäin luullut että tämä on huono luku. Kuitenkin Veera Rusasen sivulla sanottiin että 70-80% on jo varsin hyvä ja alle 70% TODELLA hyvä. Olen siis TODELLA hyvä 😂
  • Keskivertokäyttäjä käy yleensä kahdella sivulla blogissani/istunto, mihin myös olen tyytyväinen.
  • Uusia käyttäjiä on suhteessa enemmän kuin palaavia käyttäjiä, mutta ei mitenkään hurjasti enemmän. Se on kuitenkin asia jota haluan pitää silmällä. Tämä on siinä mielessä tärkeä luku, että tästä näkee onko sinulla uskollisia käyttäjiä, jotka palaavat blogiin, vai saatko vain ja ainoastaan visiittejä uusilta ihmisiltä, jotka eivät sitten koskaan palaa blogiin uudelleen. 


Minusta tämän suhteen tärkeys tosin vaihtelee myös sen mukaan mistä bloggaaja kirjoittaa; 
Reseptiä hakeva luultavasti googlaa vaikkapa: "Kana osterikastike" (todellinen esimerkki hakusanasta jolla blogiini on päädytty). Hän löytää reseptin, tekee ostoslistan, ja palaa reseptiin siinä vaiheessa kun alkaa sitä tekemään. Hän ei välttämättä halua kirjautua jokaisen blogin lukijaksi tai uutiskirjeen tilaajaksi mistä on bongannut hyvän reseptin. Lifestyle-tai muotiblogin kirjoittajaa taas moni haluaa seurata mahdollisimman aktiivisesti, jotta pysyy trendin harjalla, tai vaikkapa lapsettomuutta käsittelevän bloggaajan tilannetta seuraavat samassa tilanteessa olevat hyvinkin ahkerasti.

Siksi tein myös sen verran taustatyötä että selvitin sellaisenkin tärkeän nippelitiedon että näin niin kuin yleisesti ottaen suuri osa ruokablogien (bloggerin blogien ainakin) seuraajista olivat itse bloggaajia. 

Kertooko tämä siis koko totuutta? Bloggaajat tykkäävät toistensa blogeista ja kirjautuvat lukijaksi myös solidaarisuudesta, yhteisöllisyydestä, ja... like4like-toivomuksesta. Se ei välttämättä tarkoita että he OIKEASTI käyvät lukemassa blogiasi aktiivisesti. Bloggaajilla ON usein tiivis yhteisö, ja se on ihan hyvä juttu se.

Teenkö itse niin? Teen. "Luen" useaakin blogia, mutta en niin kuin ihan oikeasti LUE niitä aktiivisesti. Vierailen niissä satunnaisesti, joskus vain katsoakseni mitä uutta siellä on, joskus etsimässä tiettyä reseptiä, hakemassa inspiraatiota ja joskus nuuskimassa ideoita oman blogini ulkoasuun. Mitä taas tulee blogitapahtumiin, olen aika introvertti enkä näe itseäni isossa ryhmässä kokkailemassa. En kestä oikein hälinää ja leikkaisin luultavasti etusormeni poikki alta aikayksikön jos ympärilläni häärisi vieraita ihmisiä. 

Veera suosittelee myös seuraamaan kohtaa 'HANKINTA', eli mistä lukijat tulevat blogiisi? Ja taas saan tuuletella. 
  • Suurin liikenteen lähteeni ei olekaan Facebook, vaikka jaan ahkerasti reseptejäni eri yhteisöihin, vaan google. Jopa 60% lukijoista tulee blogiini googlehaun ansiosta. 

Miksi tämä sitten on hyvä asia? Koska se tarkoittaa sitä että blogini nousee hakutuloksiin ihan mukavasti ja että niitä tuloksia klikkaillaan. 
  • Suurin osa yleisöstäni ovat mobiilikäyttäjiä, siksi on tärkeää että blogi on mobiilioptimoitu. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin yrittää lukea blogia joka ei ole optimoitu, saa suurennella ja pienennellä ruutua, siirtyä vasemmalle tai oikealle saadakseen sivupalkin viemästä ruututilaa jne... 
Kaikenkaikkiaan tämä oli varsin mielenkiintoinen tutkimusmatka. Toki olen näitä numeroita vilkaissut silloin tällöin aiemminkin, mutten näin tarkasti. Ero bloggerin omiin tilastoihin oli myös valtava. 

Mitä tällä tiedolla teen seuraavaksi?
  1. No, ensinnäkin jos 45-54 vuotiaat saavat blogistani eniten irti, voin alkaa miettiä miten saan heitä lisää blogiini. 
  2. Toisaalta 25-34-vuotiaita tulee blogiini eniten, voisin alkaa miettiä miten saan heidät pysymään sivuillani kauemman, ja palaamaan myös takaisin. 
Vaikka kaikkien aikojen suosituimmat reseptit ovat olleet hiilaripitoisia, on ollut mukava nähdä että viimekuukausina uuden ruokavalioni reseptit ovat alkaneet kivuta korkeammalle, sillä sitä mahdollisuutta minulla ei ole että palaisin kokkailemaan vilja-sokeri-tärkkelysreseptejä.

Tasainen onnistujaresepti, ja oma ehdoton lemppari ennen Ketoon siirtymistä
https://kotigourmeeta.blogspot.com/2017/06/kanaa-osterikastikkeessa-kiinalaiseen.html

Oma-arviointina olen aika tyytyväinen. Aika. 
Kamera on hankintalistalla ja luulenkin että se on tällä hetkellä suurin heikkous blogissa. Kun projektimme Romaniassa etenee, tulen postaamaan paikan päältä enemmän, ja silloinkin tarvitsen ihan oikean kameran. Haloo! Sponsorit hoi!!! 😂
IT-taidoillani olen aika tyytyväinen myös blogin ulkoasuun, toki aina on mielessä jotain tuunattavaa, kutend noi yläpalkin sarakkeet. Minua ärsyttää miten se palkki seuraa mukana kun sivua skrollaa alaspäin, muttan osaa korjata tilannetta. Haluaisin myös ihan oikeat kuvakkeet palkissa oleville sivuille postauksista enkä pelkkiä tekstilinkkejä... Koodaushommat on vaan aika hepreaa...


Nyt kysynkin sitten sinulta, lukijani: 
  • Mitä kehityskohteita sä näet blogiini?
  • Oletko huomannut toimintoja jotka eivät toimi? linkkejä jotka eivät vie mihinkään?
  • Noudatitko reseptiä ja se oli täys susi? 😁
Kritiikkiä saa antaa, kunhan se on rakentavaa ja asiallista. 
Kiitos kaunis!











Kesän grillivinkit Vol 4 - Korianteri-lime-kanavartaat grillissä

| on
23.6.19

Grillivinkkien sarjatulitus lähtee nyt lihalinjalle. Kesäisin mun yrttirakkaus lähtee aina uuteen nousuun, johtuen siitä että saan ruukkuyrtit sentään jotenkuten kasvamaan parvekkeella. Juhannusgrilliin halusin makkaroiden ja karitsan lisäksi jotain kevyempää lihavaihtoehtoa jossa yrtit pääsisivät pääosaan. 
Googlailin tovin ja törmäsin pariinkin mielenkiintoiseen reseptiin, mm. tähän Kikkoman-sivuston sekä Soppa365-sivuston reseptiin, ja sooloilin niistä sitten oman. Useimmissa resepteissä vartaisiin käytetään rintafileitä, mutta itse koen että ne helposti kuivuvat, siksi suosin oikeastaan melkein kaikessa kokkauksessa paistileikettä, joka siis on reisilihaa, ja rasvaisempaa kuin fileet. Meillä ei rasvaa pelätä.
Tein suht' suuren satsin, mutta voit puolittaa ohjeet jos syöjiä on vähempi. Meitä oli viisi, mutta vartaita jäi vielä rääppiäisiinkin.

KORIANTERI-LIME-KANAVARTAAT
  • 1200g broilerin paistileikettä
  • 2 limen mehut
  • puolikkaan sitruunan kuoret suikaloituna
  • 3-4rkl neitsytoliiviöljyä
  • nippu korianteria (maun mukaan)
  • nippu sitruunamelissaa
  • muutama basilikan lehti
  • 1,5rkl inkivääriä raastettuna
  • 4rkl japanilaista soijakastiketta
  • 1tl paprikajauhetta
  • kuusenkerkällä maustettua merisuolaa (maun mukaan)
  • 2 pientä tai yksi iso valkosipulin kynsi raastettuna
  • puolikas chili hienonnettuna
  • ripaus sipulijauhetta
  • grillitikkuja
Sekoita marinadin ainekset tasaiseksi. Lisää yrtit marinadiin. 

Leikkaa paistilihoista parin sentin levyisiä suikaleita. Tee niistä tarpeeksi pitkiä että saat ne pujotettua vartaan läpi ns. "viikattuna". Sekoita suikaleet hyvin marinadiin, peitä kulho kelmulla ja anna maustua jääkaapissa mielellään ainakin pari tuntia. 


Laita sitten grillitikut likoamaan veteen jos käytät puisia. Anna niiden liota 5-10 minuuttia. 


Ala täyttää vartaita. "Viikkaa" suikaleet kahtia ja lävistä tikuilla, eli yksi suikale menee siis kahdesti läpi tikusta. Tee vartaista haluamasi kokoisia. Meillä oli pitkiä tikkuja joista molempiin päihin jäi nelisen senttiä vapaaksi. Paistilihat saa laittaa aika tiiviisti, näin vartaista tulee vähän kuin Kreikkalaiset Souvlakityyliset. 


Sitten vain grillailemaan. Me grillattiin nää ns. sileän levyn päällä johon hieroimme hieman öljyä, käännellen välillä.


Tarjoile vartaat TZATZIKIN kanssa!


Käy kurkkaamassa muut Grillivinkkisarjan postaukset:



Kesän grillivinkit Vol 3 - Karin grillipaprikat

| on
23.6.19


Tänään jatkuu grillivinkkien sarjatulitus. Halusin saada ne kaikki blogiin mahdollisimman pian ennenkuin reseptit unohtuu, ja sitäpaitsi olemmehan keskellä parasta grillikautta, niin ajastuskin olisi vähän itsensä ampumista jalkaan. Eli spare with me, tän jälkeen siirrytään lihoihin 😀

Nyt seuraa siis oiva lisuke tuhdeille lihoille, ja valmistuskin sujuu kuin tanssi. 

Paprikat ovat parhaimmillaan paahdettuna tai grillattuna, jolloin niiden makeus nousee pintaan. Ne voi paahtaa tai grillata sellaisenaan, tai marinoida ne etukäteen. 
Ystävämme Kari ei ole reseptien ystävä, vaan kokkailee intuitiolla, maistelee ja lisäilee aineksia kunnes maku miellyttää. 
Siksi tässä reseptissä ei anneta määriä. Nyt saa ja pitää mennä omien tai apukokin makunystyröiden siivittämänä eteenpäin. 

KARIN GRILLIPAPRIKAT

MARINADI:
  • öljyä
  • Weberin hampurilaiskastiketta
  • Sweet Chili-kastiketta
  • soijakastiketta
  • Chili Explosion maustesekoitusta (Santa Maria)
  • BBQ & Grill Mesquite maustesekoitusta (Santa Maria)



Lohko paprikat neljään osaan ja pyörittele marinadissa. Anna maustua jääkaapissa n. 20 minuuttia. 


Grillaa ylätasolla, matalalla lämmöllä kunnes pinta mustuu hieman ja pehmenee, mutta sisusta on vielä aavistuksen napakka. Tarjoile. Super-NAM! 

Käyhän muuten tykkäämässä myös FB-sivuillani osoitteessa: 
https://www.facebook.com/kotigourmeeta/ . 
Instagramissa taas seikkailen osoitteessa:
https://www.instagram.com/kotigourmeeta/

Ihanaa grillauskesää toivotellen,
Kodinhengetär Hanna


Kesän grillivinkit Vol 2 - Lohi-pekonirullat grillissä

| on
22.6.19

Kala on olennainen osa suomalaista juhannuskattausta, oli se sitten missä muodossa tahansa. Itse olen vähän kyllästynyt purkkisilleihin ja vaikka itse voisin vetää graavilohta ihan sellaisenaan napaa kohti, ei sekään oikein sopinut muihin tarjottaviimme. 
Vietimme juhannusta samassa seurassa kuin edellisvuonnakin, ja vaikka ukkeli meinasi ettei kalaa saisi olla ollenkaan 'kun se ei sovi näihin muihin...', en aikonut antaa periksi. Onneksi en ollut ainoa jonka kalahammasta kolotti, mikä selvisi suunnitellessamme juhannusmenua whatsappissa. Muisteltiin edellisvuoden lohirullia, miten herkullisia ne olivat, vaikkakin hajosivat, JA suurin osa juustosta valui pois, ja mietittiin miten reseptiä voisi muuttaa jotta ne pysyisivä tällä kertaa kasassa.
Googlaillessa törmäsin TÄHÄN Sami Lehtolan Soppa365-sivustolle jakamaan reseptiin, jota käytimmekin pohjana. 

Meillä oli tällä kertaa kirjolohta sillä se oli hyvässä tarjouksessa. Meidän kirjolohifileet jäivät aavistuksen paksuiksi koska liian tylsä veitsi. Paksuus ei vaikuta makuun mutta ohuemmilla siivuilla olisi saanut vielä napakammin rullattua. 

LOHI-PEKONIRULLAT GRILLISSÄ
  • 2pkt pekonia
  • 500g lohta TAI kirjolohta
  • 1pkt mustaa koskenlaskijaa
  • tillisilppua
Levitä pekonisiivut tiiviisti limittäin joko kelmun tai voipaperin päälle. 


Aseta pekonisiivujen päälle (kirjo-)lohisiivut, ja viipaloi päälle mustaa koskenlaskijaa ja tuoretta tillisilppua.



Paperia/kelmua apuna käyttäen rullaanapakaksi rullaksi kääretortun tyyliin ja laita kelmuun/voipaperiin käärittynä pakastimeen noin puoleksi tunniksi, tai kunnes aavistuksen kohmeessa.
Leikkaa noin parin sentin viipaleita. 





Meillä tuli kaksi pötköä tästä määrästä, kuvassa oleva jäi vähän lyhyemmäksi kuin edellinen pötkö. 


Edit* uusintakierros tehty kelmulla; huomattavasti napakampi ja muutenkin kaikin puolin onnistuneempi tulos.

Meillä oli erillinen teräspelti, jonka peitimme foliolla johon hierottiin hieman öljyä ennen kuin aseteltiin rullat pellille. Pinnalle vielä nokareita koskenlaskijaa. Näin grilli pysyy myös vähän puhtaampana ja mahdollisesti myöhemmin grillattavat jutut eivät saa kalan makua itseensä.




Grillausaikaa en osaa isommin arvailla, katsottiin että pekoni oli kypsää. Pekonin ja kirjolohen alkuun kummalliselta kuullostanut liitto oli yllättävän hyvä, mutta niinhän sanotaan että mikä tahansa missä on pekonia, maistuu herkulta. Niin tämäkin!


***
Edit:23.6. 
Tänään laitettiin uusintakierros ja tehtiin uunissa, käyttäen lohta. 
Käytin siis tällä kertaa kelmua voipaperin sijaan ja oli huomattavasti käytännöllisempi kaikin puolin. Noudatin myös alkuperäisen reseptin ohjetta 
ja paistoin molempia puolia kuumalla pannulla muutaman sekunnin, 
ennenkuin laitoin ne pellillä uuniin 15 minuutiksi. 
Voi taivas, miten hyvää 😋😋😋

***




Juhannuspöydästä löytyi myös:
-Norpan raikas juhannussalaatti 
-Korianteri-lime-kanavartaat
-Karin grillipaprikat
-Coleslaw A'la Kari Aihinen
-Raikas Tzatziki




Pssst. Saapi seurailla ja tykätä myös osoitteissa:
https://www.instagram.com/kotigourmeeta/ ja
https://www.facebook.com/kotigourmeeta/

Voit myös klikata itsesi lukijaksi palkista oikealla, tällöin saat reaaliajassa ilmoitukset uusista postauksista sähköpostiisi! ⇒⇒⇒

Kesän Grillivinkit Vol 1 - Norpan raikas juhannussalaatti

| on
22.6.19


Eilen vietettiin aurinkoista juhannusta hyvässä seurassa nautiskelemalla herkullisesta ruuasta ja juomasta. Oli niin ihanaa että pitkästä aikaa sää osui niin kohdilleen; lämmintä piisasi, eikä edes itikat vaivanneet. Otettiin kattauksen kanssa  ihan rennosti, ilman turhia viilauksia, joten excuse the shottilasit ja muu rekvisiitta siellä täällä. Ne on vain leppoisan elämän aineksia 😁

Leppoisaa juhannusta oli viettämässä myös Seppo, joka nautiskeli kun sai olla koko päivän ulkona kanssamme. Seppo on tottunut juhannustelija, ja on matkannut mukanamme jokaisena juhannuksena, oli matka minne tahansa; Löylyssä, Kaivopuistossa, Hotelli-juhannuksissa, mökkijuhannuksissa... you name it. 



Varjopuolena oli se että Seppo halusi tänä juhannuksena olla meidän molempien kanssa, KOKO AJAN. Jos toinen katosi hetkeksikään näköpiiristä, alkoi Seppo oitis komentamaan moista piilottelijaa takaisin. Se sai tosiaan hetkeksi suunnittelemaan rukkasia koirasta, sillä Seppo ei yleensä ole mikään louskuttaja. Onneksi iltaa kohden Seppo alkoi jo uskoa että sieltä veskistä tullaan myös takaisin 😂



Tästä alkaakin nyt postaussarja kesän grillivinkkeihin, minkä haluan aloittaa tästä herkullisesta juhannussalaatista, mikä oli super-raikas seuralainen tuhdille liha-annokselle. Ja tätä saa muuten tehdä juhannuksen jälkeenkin 😉




Resepti salaattiin tuli ystävän ystävältä, Nooralta (Norppa), joten kaikki kunnia hänelle.

Tästä tulee sitten ihan kunnon satsi; meitä oli 5 ja jäi mukavasti sekä myöhäisillan että aamun rääppiäisiinkin. Kaalissa onkin se hyvä juttu että se säilyy rapsakkaana ja fressinä pidempään kuin lehtisalaatista tehty salaatti.




NORPAN RAIKAS JUHANNUSSALAATTI
  • 2 keskikokoista varhaiskaalta
  • 1 pussi (200g) pakasteherneitä
  • 400g raejuustoa
  • tillisilppua
  • ripaus suolaa
  • valkosipulisalaattikastiketta tarjoiluun
Sulata  herneet.
Suikaloi kaalit juustohöylällä. Juustohöylää voi aavistuksen taivuttaa niin saa isompia suikaleita. 

Voit myös käyttää raastinta tai monitoimikoneen raastinosaa, 
mutta halusimme vähän parempaa purutuntumaa 
kuin mitä ihan silpusta olisi tullut...

Sekoita salaatin ainekset. 
Tarjoile valkosipulisalaattikastikkeen kera. Tässä salaatissa toi valkosipulisalaattikastike on olennaisessa osassa, koska salaattia ei muuten juuri mausteta. 

Yksinkertaista, mutta niin hyvää!


  • Coleslaw-salaatti tehtiin Kari Aihisen reseptillä. TÄÄLTÄ löytyy vinkkejä Coleslaw-salaatteihin, sekä linkki Kapen reseptiin.

  • Tsekkaa muut raikkaat salaatit yhden otsikon alta TÄÄLTÄ




Saa myös 👍👍👍 osoitteessa https://www.facebook.com/kotigourmeeta/

Instagramissa seikkailen osoitteessa https://www.instagram.com/kotigourmeeta/

Rakkaudesta Romaniaan; Kaupungista maalle - Tuleeko tästä meidän uusi koti?

| on
19.6.19

Edellisessä kirjoituksessa, lomamatkallamme Romaniaan, vierailimme häissä , ja juhlien loputtua matka jatkui kohti ukkelin kotikylää. Pysähdyimme matkalla syömään, siis sillä lailla aamukolmen maissa terassiravintolaan. 

Romaniassa parasta on se että tällaiset ravintolat ovat auki läpi yön. Myös alkoholia saa ostettua keskellä yötä kaupasta. Ei sillä että usein tulisi tarvetta, mutta tällä reissulla tuli. 

Mukanamme oli ukkelin veli naisystävineen sekä pariskunta joka oli myös ollut ystäviemme häissä, ja ukkeli tilasi meille kaikille lihakeitot (Romaniassa on PAKKO syödä keittoja! Out of this world!), ja pääruuaksi upporasvassa paistettuja sian aivoja, mikä on perinteinen Romanialainen herkku, jota ukkelin on saatava joka reissulla. 



Olen itse aiemmin vain maistanut tätä kerran, mutta mielikuva siitä mitä olin syömässä ei antanut periksi. Tällä kertaa söin lähes koko annoksen, ranskanperunoita lukuunottamatta. Ei ne minusta mitään erityistä herkkua olleet, kaikenhan saa maistumaan hyvältä kun sen paistaa rasvassa, eikö? Luulen silti että kiintiöni sian aivoista on nyt täynnä pitkäksi aikaa, ellei jopa ikuisesti. 😂 

Tosiasiassa suostuin ottamaan annoksen vain jotta saisin siitä kuvia. Rakkauteni kaikkeen romanialaiseen sai kolauksen viime aikojen Silja Linen ruokien alkuperästä alkaneesta kohusta. Toki olen sitä mieltä että tulisi tarjota kotimaista lihaa jos sitä on tarjolla, mutta Romania nostettiin turhaan kohussa esille jotenkin likaisempana ja epähygieenisempänä lihantuottajana, kun tosiasiassa he ovat yksi suurimpia siantuottajia Euroopassa. 

Romaniassa myös suuri osa viljelijöistä ja tilallisista tuottavat luomua. Toivomme kovasti että tilanne ei muuttuisi, mutta ilmeisesti Kiina hätyyttelee Romanian lihamarkkinoita, millä voisi olla katastrofaaliset vaikutukset Romanian agrikulttuuriin.

Terassilla ukkeli törmäsi vanhoihin ystäviinsä, ja päätti ettemme me palaakkaan hotelliin. Nukahdettuani kuuden aikaan aamusta pöytään, päätti ukkeli varata minulle huoneen yläkerran motellista, missä sitten nukuinkin pari tuntia. 



Herättyäni palasin terassille missä sama porukka istui edelleen, kukaan ei ollut nukkunut silmäystäkään. Hyppäsimme autoon ja viimein matka jatkui ukkelin kotikylään, missä oli edessä koko päivän kestävät bileet, jonne koko kylä oli tervetullut. 

Ukkeli soitti tutulle Romani-ystävälleen, ja pyysi hoitamaan paikalle Romani-bändin. Bändin alettua soittaa, alkoi pikkuhiljaa uteliaita päitä ilmestymään portille, eikä aikaakaan kun he jo uskaltautuivat mukaan. 




Toisen tuttavan hän lähetti hakemaan nuoren vuohen, josta keiteltiin rautapadassa ihan järjettömän herkullinen pataruoka. 




Päivä oli pirun kuuma, ja koska luulin nukkuvani edellisen yön hotellissa, en ollut varautunut 35 asteen helteeseen. Lopulta pyysin ukkelin serkulta sakset ja leikkelin farkuistani lahkeet pois. Done. 

Kellon lyödessä seitsemän illalla, oli ukkeli viimein valmis nukkumaan ja saimme nukuttua ainoat kunnon yöunet tänä yönä. 

Edessä oli pitkään odotettu maanantai. Pitkään odotettu siksi, että meillä on pieni suuri unelma, joka itseasiassa sai alkunsa jo vuonna 2010. Sitten tapahtui elämä, ja unelmamme ottivat hetkeksi uuden suunnan, tai, no, moneksi vuodeksi jopa. Mutta viimeisen parin vuoden aikana olemme palanneet alkuperäiseen suunnitelmaan ja miettineet miten se voitaisiin vielä toteuttaa. 





Tämä talo sai alkunsa jo kymmenen vuotta sitten, ja se on maannut koko tämän ajan tyhjillään ja keskeneräisenä. Nyt haluaisimme sen saada valmiiksi, mutta osa rakenteista on uusittava. Tarkoitus oli hoitaa rakennusasioita ja tarkistuttaa papereita, mutta jälleen meidän superonni kohtasi... maanantai olikin pyhäpäivä, ja toimisto oli kiinni. Tiistaina olisimme jo Bukarestissa lentokentällä kun toimisto aukeaa. Jälleen turha reissu. Ukkelihan kävi jo kuukausi sitten yhden turhan reissun, kun velipoika ei saapunutkaan paikalle allekirjoittamaan papereita. Tää on niin tätä! 

Päätimme jälleen koota ystävät kokoon ja pitää grilli-illan. Saadaksemme kunnon lihat ja kasvikset, lähdimme ostoksille Adjudiin mistä löytyy useita lihakauppoja ja suuri maalaismarketti.




Pyysin saada ottaa kuvia lihakaupasta ihan samasta syystä kuin mitä aiemmin mainitsin. Kauppa oli puhdas, kaikki tasot hohtivat kirkkaina, meitä palvelleella lihamestarilla oli hanskat kädessä käsitellessään lihaa, ja hän vaihtoi hanskat siirtyessään makkarapuolelle. Yllä olevassa kuvassa näkyy seinällä hygieniaohjeet ja kortti mihin merkitään mitatut lämpötilat päivän aikana. 



Ostimme kaupasta possun fileitä, raakamakkaroita ja Mici-makkaroita joista kirjoitin reseptin TÄÄLLÄ .



Maalaismarketti oli sulkeutumassa, mutta muutama koju oli vielä auki, mistä ostimme ihanan makeita luomutomaatteja, sipulia ja kurkkua, joista teimme yksinkertaisen mutta maukkaan salaatin joka maustettiin viinietikalla, oliiviöljyllä ja suolalla. 











Ystävämme kävi vielä nappaamassa kotoaan fermentoituja kasviksia ja feast was done! 



Ihana ilta kaikenkaikkiaan, enkä malta odottaa seuraavaa reissuamme. 
Kuten sanoin, tää oli tältä erää viimeinen ilta Urechestissa, ja lähdimme hotellia kohti vasta puolen yön aikaan. Herätys oli kahdelta aamulla, jolloin tuttava-taksikuskimme tuli meidät noutamaan jälleen neljän tunnin ajomatkalle. 
Hieman huolestutti jälleen ilmestynyt valtava myrsky yhden aikaan aamuyöllä, mistä muuten allaoleva kisu antoi jo vinkkiä illan aikana tuulen jo voimistuttua. Myrsky kuitenkin oli hävinnyt kun kahdelta heräsimme, eikä siitä ollut taaskaan vesipisaraakaan jäljellä kadulla.



Needless to say, nukuimme koko matkan lentokentälle. Nyt on lomablues...
Tulossa hotelliarvostelua Bukarestiin seuraavaksi...

Oletko sä koskaan miettinyt lomamatkaa Romaniaan? Veikkaan että et 😂. 
Se on kuitenkin varteenotettava ja edullinen vaihtoehto vaikkapa Bulgarialle tai Puolalle, jakaahan se myös Mustanmeren rantaviivan Bulgarian kanssa. 

Käy kurkkaamassa muut postaukset Romaniasta TÄÄLTÄ.

PIENI PYYNTÖ VAIN...

Olisi superihanaa jos klikkaisit itsesi lukijaksi. Jos olet koneella,  'LUE'-nappula löytyy tuolta oikeasta sivupalkista ⇛⇛⇛

Jos taas olet kännykällä, löydät nappulan jos vaihdat mobiiliversion internet-versioon ja selaat alas.