> Archive for helmikuuta 2017

*

Kebab-lihaa kotiuunista

| on
28.2.17
Facebook ryhmissä on hehkutettu Mättömestarin kebab-ohjetta jo tovin joten päätin kokeilla sitä sitten itsekkin.


Raaka-aineiden määriä olen soveltanut muutaman kokeilun jälkeen meidän makuumme sopivaksi. Esimerkiksi oregano on meidän huushollissa aika no-no-juttu. Ukkeli ei voi sitä sietää. Myös pippurin olen jättänyt viime aikoina poissa miehen allergian takia, mutta annan sen nyt kuitenkin olla reseptissä. 

Nyt kun olen saanut reseptin kohdilleen, saa Kebab'ravintolat' pitää pakastelastunsa. Olin muuten aika pöyristynyt kun etsimme taannoin jotain mikä edes aavistuksen muistuttaisi shawarmaa, ettei yhdessäkään paikallisessa kebab-mestassa ollut kebabvarrasta. Nyt keskustelemme jo oman vartaan ostamisesta. Mihinhän minä sen pukkaisin tuossa minikeittiössä? 

KODIN HENGETTÄREN KEBAB-LIHA
  • 1kg naudan jauhelihaa
  • 1 iso valkosipulin kynsi raastettuna
  • 20g Vegeta-aromisuolavalmistetta
  • 1/2tl kurkumaa
  • 1/2tl savupaprikajauhetta
  • 1/2tl valkopippuria
  • ripaus jauhettua muskottipähkinää
  • ripaus cayennepippuria
  • Hyppysellinen timjamia
  • 2 rkl perunajauhoja
  • 1tl juustokuminaa

Laita jauheliha kulhoon ja ala vaivata (jos sulla on se yleiskone, vaivaa taikinaa 30 minuuttia). Sekoita mausteet ja perunajauho keskenään. Lisää mausteet vähän kerrallaan vaivaamisen alkuvaiheessa ja jatka vaivaamista ainakin kahdenkymmenen minuutin ajan, tai kunnes taikinasta tulee tiivistä sitkoa. Itse vedin taikinan lopulta vielä joululahjaksi saamastamme lihamyllystä läpi (eli viimein vihimme myös sen vempeleen käyttöön).

Kun taikina on kunnolla sitkoontunut ja mausteet sekoittuneet tasaisesti, tee taikinasta tiivis pötkö ja aseta folion päälle. Jatka pötkön painelua tiiviiks niin että kaikki mahdolliset ilmakuplat häviää ja taikina tuntuu napakalta ja tiiviiltä. Kääri taikina tiukasti folioon ja käännä folion päädyt pötkön päälle. 



Laita uunin alatasolle pelti jossa on vettä n. 1cm:n verran. Kuumenna uuni sataan asteeseen ja aseta taikinapötkö keskitasolle. Laita taikinan keskelle paistomittari. 


Kun lihan lämpötila on 80 astetta. Sammuta uuni ja anna taikinan olla jälkilämmöllä vielä puoli tuntia. Kilon pötkö saavutti minulla 80 asteen 4h:n paistoajassa. 
Ota sitten pötkö uunista ja anna jäähtyä huoneen lämmössä. Avaa sitten folio ja taputtele lihan pintaa talouspaperilla.
Kääri liha sitten puhtaaseen folioon ja anna lihan kiinteytyä jääkaapissa n. 12h. 
Siivuta liha ohuiksi lastuiksi, ja paista nopeasti pannulla tai lämmitä mikrossa. Olen tehnyt siivutuksen sekä juustohöylällä että fileerausveitsellä. Jälkimmäisellä tulee mielestäni parempaa jälkeä. 
Tarjoile salaatin ja Pita-leivän kanssa tai kääri rullarieskaan salaatin ja itsetehdyn aiolin kanssa.

Myös srirachalla maustettu majoneesi on kuin tehty tälle herkulle.

Hitsi että on muuten herkkua! 






Pastă de pește - Tonnikalatahna Romanialaiseen tapaan

| on
23.2.17

Pasta de peste on varsin yksinkertainen tonnikalatahna, joka kuuluu romanialaiseen juhlapöytään kuten superherkullinen koristeltu perunasalaatti- Salata de Boeufkin.
Tämä tonnikalatahna muotoillaan juhlapöydässä usein kakun muotoon ja koristellaan syötävillä koristeilla, kuten oliiveilla, sitruunalla ja persiljalla. Itse tarjoilen sen kuitenkin yleensä kulhosta.
Mikä tämän sitten erottaa perus-tonnari-majotahnasta?

No, sinappi. Ja se että majoneesia ei laiteta kuin korkeintaan se 2 lusikallista. 

Tämä tahna myös pyöräytetään sauvasekoittimella tasaisemmaksi, mitä tuna-mayo-tahnalle harvemmin tehdään.


Pasta de peste on ukkelin herkkua ja reseptin minulle väsäsi anoppini muutama vuosi sitten. 


PASTA DE PESTE
  • 3tlk tonnikalaa öljyineen
  • 2rkl majoneesia
  • 1,5 sipulia kuutioituna
  • 1rkl Dijon sinappia
  • 1/2 sitruunan mehu
  • mustapippuria
Sekoita kaikki ainekset kulhossa sauvasekoittimella. Lisää mausteita tarvittaessa ja koristele persiljalla tai vaikkapa ruohosipulilla.
Nauti tuoreen leivän päällä tai sellaisenaan. 

Leipuri leipoo leipää-Pitaleipiä ja Focacciaa

| on
19.2.17
Olen aina halunnut oppia tekemään oikeasti hyvää leipää, mutta jotenkin ne on aina liian hiivaisia, jauhoisia, koppuroita... Nyt otin öhhh...osaaviin käsiini leivän mitä en ole koskaan aiemmin tehnyt, Pita-leivät. 


Aikani googlailtua, päädyin reseptiin Mimmin keittiöstä , koska resepti oli selkeä ja kuvan leivät näyttivät juuri siltä mitä olin hakemassa. Mutta koska minulla on nyt se koppurafobia, laitoin aavistuksen vähemmän jauhoja itse taikinaan, koska taikina saa jauhoja pintaan vielä kauliessa. Näistä tuli niiiin hyviä!


PITALEIVÄT 
  • 25g tuorehiivaa
  • 3dl vettä
  • 1tl suolaa
  • 1/2tl sokeria
  • 1rkl auringonkukkaöljyä
  • 6dl vehnäjauhoja
Murenna hiiva lämpöiseen veteen. Lisää suola, sokeri ja öljy. Lisää jauhot pienissä erissä. Mulla ei ole monitoimikonetta, vaan ihan vanhanaikainen sähkövatkain, joten aloitin sillä, mutta taikinan paksuuntuessa tuli käsille käyttöä. Alusta taikinaa kunnes siitä tulee kimmoisa sileä pallo. 

Muotoile se pötköksi ja jaa kahdeksaan osaan. Pyörittele ne palloiksi ja anna nousta leivinliinan alla 20-30 minuuttia.

Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen. Ota sillä aikaa 2 leivinpaperia ja ripottele niille jauhoja. 

Laita molemmille leivinpapereille 4 taikinapalloa ja kauli ne 
15cm ⦰ levyiksi. Anna nousta vielä 15 minuuttia. 
Laita sillä aikaa tyhjä pelti kuumaan uuniin. Kun 15 min. on kulunut, ota pelti uunista ja vedä leivinpaperi taikinalevyineen kuumalle pellille. Mimmi mainitsi ohjeessaan että tämän pitäisi edesauttaa leipien kohoamista ontoiksi. Minun leivistä tuli juurikin täydellisen onttoja joten suosittelen!

Paista yksi pellillinen kerrallaan uunin keskitasolla 7-10 minuuttia.
Täytä haluamillasi täytteillä tai dippaa vaikka balsamico-öljyssä ja syö sellaisenaan. Säilytä loput pussissa, sillä nää kovettuu helposti. 

--------------------------------------------
Ja sitten Focacciaan. 
Tässä tunteroinen sitten minulla tuli heureka-idea. Jääkaapissa odotti vielä 25g hiivaa, oli jauhoja, oli oliiveja... FOCACCIA!!!
Tämä oli myös ensikokeiluni mutta hyvin meni tälläkin kertaa, eikä vain hyvin. Mä en voi lopettaa tän syömistä 😍
Kyseessä on sovellettu resepti tästä MAKU-lehden voittajareseptistä http://tuoksussabasilikaa.blogspot.fi/2014/11/valimerellinen-focaccia.html . Ja VAIKKA minulta puuttui aurinkokuivatut tomaatit, ilmakuivattu kinkku ja oliivitkaan ei ollut Kalamataa, tää on jotain niiiiin taivaallista. HUH! 

AROMIKAS FOCACCIA
  • 25g tuorehiivaa
  • 3dl vettä
  • 2rkl oliiviöljyä
  • 1rkl chilliöljyä
  • rouhaisu merisuolaa
  • rouhaisu mustapippuria
  • 5dl vehnäjauhoja
  • kuivattua basilikaa
  • n.10 oliivia
PINNALLE

  • oliiviöljyä&chilliöljyä
  • hyppysellinen kuivattua basilikaa
  • hyppysellinen kurkumaa
  • revittyjä saunapalvikinkkusiivuja (no ois se joku serrano tietenki parempi...mut näillä mennään)
  • revittyä tuoretta persiljaa
  • rouhaisu suolaa
  • rouhaisu pippuria
  • 2rkl Mutti murskaa
Murenna hiiva lämpimään veteen. Lisää öljyt ja mausteet. Lisää sitten jauhot vähän kerrallaan ja alusta taikinaksi. Taputtele taikina 30x30cm uunipellille. Minulla ei ollut alkuperaisen reseptin kaltaista peltiä, joten ihan normipeltikin käy, se ei vain täyty kokonaan. Taikinaa ei tarvitse kaulia, mutta mä nyt kuitenkin hellästi kaulin keskiosasta että leipä olisi tasaisempi. Taikinaa ei kuulu litistää ihan ohueksi vaan sen tulisi olla ilmava ja pehmoinen.
Anna nousta 40 minuuttia liinan alla.


Kun taikina on noussut, painele sen pintaan viipaloidut oliivit. Sekoita pienessä kulhossa n 1rkl kumpaakin öljyä ja tomaattimurska. Lisää basilika, kurkuma ja persilja ja sekoita tasaiseksi. 
Voitele leipä tällä seoksella. 

Laita 225 asteiseen uuniin keskitasolle n. 15 minuutiksi. Sekoita sillä aikaa revitty kinkku tuohon juuri tekemääsi öljyseokseen. Ripottele kinkut leivän pintaan paistamisen loppuvaiheessa.
Sivele hieman öljyseosta leivän pintaan kun se on valmis. 

Nauti! Mä niiin nautin!!!







Valkosipulin ystävän taivas on tässä; Mujdei - eli Romanialainen valkosipulikastike

| on
16.2.17
Päätin tehdä tästä kastikkeesta ihan oman kirjoituksen tehdäkseni siitä helposti löydettävän.
Kyseessä on Romanialainen kastike tuore-valkosipulista, joka on parhaimmillaan grillatun lihan, kalan tai kanan kanssa, mutta meillä sitä tehdään vähän minkä kanssa sattuu, joskus jopa pizzan päällä.



Tää on varsin tuju kastike joten en lähtisi tällä evästämään jos on aamulla tärkeä neuvottelu edessä... 😉

MUJDEI

  • 6-7 valkosipulin kynttä
  • 1,5rkl auringonkukkaöljyä
  • 1/2tl vegeta-mausteseosta (tai aromisuolaa)
  • n.1dl kylmää vettä

Raasta valkosipulin kynnet pieneen kulhoon.
Lisää Vegeta ja tilkka öljyä (n.2-3tl). Sekoita haarukalla voimakkaasti kunnes seoksesta tulee paksu ja puuromainen, noin 3 minuuttia. 


Lisää vettä tilkka kerrallaan ja sekoita tasaiseksi. Kun vesi on käytetty, valmis! Kyllä, ei voi paljon helpommaksi mennä, mutta sitäkin herkullisempi. Kokeileppas vaikka grillatun kanan ja polentan kanssa. 





Tämä on Mujdei yksinkertaisimmillaan. Jos haluat, voit lisätä siihen 3rkl ranskankermaa kun olet sekoittanut puuromaisen massan. Tällöin pari rkl vettä riittää desin sijaan.



Nauti grillatun lihan, kalan, kasvisten kanssa, lisää valmiin pizzan päälle, miksei pastankin.
xx


Mici's eli Romanialaiset kuorettomat raakamakkarat

| on
15.2.17

Tämä herkku on se kuuluisa rakas lapsi, jolla on monta nimeä; Mici, Mititei, The wee ones, Little ones...oisko ne Suomeksi sitten Pikkuruiset? Miniset? 

Kyseessä on siis kuorettomat raakamakkarat, jotka muutama vuosi sitten joutuivat hankkimaan EU:lta erityisluvan käyttää ruokasoodaa myös valmiin makkarataikinan tuotannossa, ilman että siitä täten tulisi lihajaloste. 

Se nimittäin tuo makkaralle sen kuohkeutensa ja kimmoisuutensa ja ilman sitä, se olisi vain jauhelihapötkö muiden joukossa. Täydellisessä Micissä pinta on hyvin ruskistunut, ja aavistuksen rapea, ja sisus pehmeä ja kuohkea. 

Kuvassa tarjoiltuna Serbialaisen Ajvar-paprikarelissin kera

Romanialaiset taistelivat keissiä vuoden 2013 EU:n lisäainedirektiivin tulosta lähtien, ja lopulta saivat tahtonsa läpi, ja ovat nyt osana poikkeuslupalistaa jossa on useita muitakin Euroopan eri maiden perinneruokia, kuten chorizo ja kebab. 

Micit kuuluu grillata mieluiten hiili-grillillä, sillä pannulla ja uunissa ne vain menettävät sen jonkin. Toki olemme joskus tyytyneet pannu- ja uuniversioihin, kahdesta pahasta uunin grillivastuksen alla on paras. Partsigrillailijoina hiilet ovat poissa kuvioista, mutta sähkögrilli voittaa myös uunin. 

Micin alkuperästä on monta tarinaa. Sanotaan että ne kumpuavat Turkin Ottomaanien aikakaudelta, ja tottahan ne muistuttavat kovasti Köftejä. Toinen varsin samankaltainen (muttei LÄHESKÄÄN yhtä herkullinen) tuotos on Serbialaista alkuperää oleva Cevapcici, mutta ympyrä sulkeutuu jälleen Ottomaanien Köfteen jonka sanotaan myös tämän ruuan alkuperäinen inspiraation lähde. 




Romanialainen tarina kuitenkin kertoo ravintolasta Bukarestin vanhassa kaupungissa 1900-luvulla jossa kokilla kävi kämmi ja häneltä loppui suolet kesken kiireisen päivän. Asiakkaita oli jonoiksi asti odottelemassa joten kokki teki hätäratkaisun, muotoili makkarat kuuluisaan pötkylä-muotoonsa, ja grillasi ne ilman kuorta. Ja VOILA, Romanian hittituote oli syntynyt. 

Miceille löytyy useita eri reseptejä, joista lähes jokainen väittää olevansa 'se alkuperäinen'. Resepteissä liha vaihtelee naudasta nauta-lammas, nauta-sika, ja sika-lammas sekoituksiin, ja yhdistelmään kaikista kolmesta. Parhaaseen tulokseen olen itse päässyt nauta-lammas-sekoituksella. Siitä tulee se paras tuoksukin.

Vieraillessani Bukarestin vanhassa kaupungissa kesällä 2016, Micien tuoksu leijaili kaikkialla kaupungin yllä ja olin kuin noiduttu. Vaikka olimme juuri käyneet syömässä, hinauduimme jälleen paikallista ruokaa tarjoavaan ravintolaan ja tilasimme annoksen jaettavaksi. 


Bukarestin vanha kaupunki

Veikkaan siis että naapurustosi on hyvin nopeasti tirkistelemässä aidan raosta että mikä ihme tämä taivaallinen tuoksu on, kun laitat ensimmäiset Micit grilliin. 

Micit tarjoillaan yksinkertaisesti Dijon-sinapin ja tuoreen leivän kanssa, mutta sopivat myös ranujen seuraksi.

Viimeisimpänä olen tarjonnut Micit Serbialaisen paprikarelissin-Ajvarin kanssa, ja yhdistelmä oli loistava. Se olikin odotettavissa, sillä myös Cevapciceja tarjoillaan usein Ajvarin kanssa. OLUT ja Mici ovat keskenään hyviä ystäviä. Tarjoa siis hyvää lageria näiden kanssa. Itse en tosin ole oluen juoja, joten viini on oikein hyvä kumppani Micille myös.


MICI eli MITITEI


  • 1 kg nauta-lammas-jauhelihaa (50/50)
  • 2 valkosipulin kynttä raastettuna
  • 1,5 tl suolaa
  • 1 rkl savustettua paprikajauhetta
  • 1 tl kuivattua timjamia
  • ½ tl jauhettua mustapippuria
  • 1 tl jauhettua maustepippuria
  • 1 tl kuivattua anista
  • 2 tl juustokuminaa
  • 1 tl jauhettua korianteria
  • 1 tl ruokasoodaa
  • 1,5 dl laadukasta liha- tai luulientä


Sekoita kaikki muut ainekset yhteen paitsi lihaliemi, ja vaivaa tasaiseksi.

Lisää lihalientä osissa vaivaten samalla. Jos käytät vähärasvaista lihaa, tarvitset luultavasti tuon 1,5dl, jos taas rasvaisempaa, voi desikin riittää. Haluamme pehmeän taikinan josta kuitenkin saa helposti muotoiltua Mici-pötköt kun taikina on maustunut.

Peitä kulho kelmulla ja laita jääkaappiin AINAKIN neljäksi tunniksi, mielellään yön ylitse. Meillä taikina lepäsi tällä kertaa 6 tuntia ja maku oli superb. 

Kun taikina on maustunut, muotoile taikina 2,5 cm x 8 cm-pötköiksi, ja laita takaisin jääkaappiin vielä tunniksi. 

Laita grilli kuumenemaan ja grillaa hiiligrillissä. Grilli ei saa olla liian kuuma, muuten vain pinta ruskistuu ja sisus jää liian raa'aksi. Pinnan tulee olla kunnolla ruskistunut mutta sisus saa jäädä aavistuksen punertavaksi (paitsi sian lihaa käytettäessä).

Tarjoile heti Dijon sinapin, Ajvarin ja tuoreen leivän kanssa. 






DIY Tortillat-etkä enää koskaan kaipaa kaupan E-koodi-tortilloja!

| on
12.2.17
POSTAUS PÄIVITETTY 8.11.17 :
ALHAALLA NYT OHJE MYÖS
MAISSITORTILLOIHIN
Eräänä kauniina iltana vietettiin Netflix-iltaa TV:n ääressä, joten päätin tehdä siihen sopivaa evästä, nimittäin elämäni ensimmäiset itse tehdyt tortillat. 
Miehellä oli usko vähissä, ja hän soitti kauppareissulta kokonaista kaksi kertaa kysyäkseen olinko IHAN varma etten halua kaupasta tortillapakettia. En halunnut.

Mikään ei vaan ole kamalampaa kuin se kummallinen, suorastaan makea teollinen maku kaupan tortilloissa.

Googlailin aikani ja päädyin helppoon vehnätortillareseptiin, koska maissijauhot oli päässeet loppumaan, ja päätin että näillä mennään mitä on annettu.

Mutta sitten reseptiin. Päätin että en jaa reseptiä jota noudatin ensin, sillä sen jauho/neste-suhde osoittautui aavistuksen pieleen menneeksi; taikinasta tuli mielestäni liian kova ja kuiva. 

Kun vielä huomasin jo leikattuani taikinan kahdeksaan osaan, että tortilloista tuli vain noin lapsen kämmenen kokoisia, pyöräytin toisen taikinan johon lisäsin vajaa puoli desiä lisää vettä ja jaoin sen kahdeksan osan sijasta kuuteen. Taikinasta tuli huomattavasti notkeampi ja helposti käsiteltävä, joten omin nyt tämän reseptin ihan itselleni. 


Kuvat ovat ensimmäisestä satsista joten tarkkasilmäisimmät saattavat huomatakkin taikinan kuivan pinnan. Resepti on siis toiseen satsiin tekemieni muutosten pohjalta tuunattu.



VEHNÄTORTILLAT



  • 3dl vehnäjauhoa
  • 1/2tl suolaa
  • 1/2tl leivinjauhetta
  • 2rkl öljyä
  • 1 1/3 dl lämmitettyä vettä (kädenlämpöistä).

Vesi tulisi keittää ja jäähdyttää kädenlämpöiseksi. Hanasta suoraan otetussa lämpimässä vedessä voi olla bakteereja ja korkeampi kupariarvo.



Sekoita kulhossa jauhot, suola ja leivinjauhe. Tee keskelle kuoppa ja lisää öljy ja vesi. Sekoita hetki haarukalla niin että neste nappaa mahdollisimman paljon jauhoseosta mukaan. 




Jatka loput käsin ottaen mukaan pohjaan ja reunoille jääneet jauhot. 

Jos sinulla on sähkövatkain tai monitoimikone, käytä taikinakoukkua ja keskinopeutta. Saatat silti joutua jatkamaan käsipelillä jauhon rippeet reunoilta.


Vaivaa viitisen minuuttia kunnes taikinasta alkaa muodostua pallo. Anna levätä vartista puoleen tuntiin leivinliinan alla. 


Seuraamassani reseptissä neuvottiin laittamaan taikina jääkaappiin mutta toinen satsini oli huomattavasti parempi, ja ilman tunnin jääkaappilevähdystä. Sen sijaan se lepäsi vartin kulhossa liinan alla. 



Muotoile sitten taikinasta pötkö, ja leikkaa se 6 osaan jos haluat suuria, tai 7 osaan jos keskikokoisia. 


Pyörittele ne yksitellen palloiksi ja painele sitten littanoiksi levyiksi. Kauli jauhotetulla alustalla taikina ohuen ohueksi rosoiseksi lätyksi, itse tehdyn tortillan ei kuulukkaan olla täydellisen pyöreä, siitä saa minusta näkyä se että se on itse tehty. 

Älä laita taikinalevyjä päällekkäin, ne tarttuvat kiinni. Kauli mieluummin samalla kun paistelet ja anna loppujen aina levätä leivinliinan alla. 

Laita levy päälle kuumimmalle. Paista tortillat kuumalla KUIVALLA pannulla. Kun tortillan pinta alkaa kuplia, kurkista onko siihen tullut ruskeita pisteitä, jos, niin käännä se.  Haalean ruskeat riittää. Itsellä kuvan tortilla oli pannulla ehkä aavistuksen liian pitkään. Pinoa valmiit tortillat päällekkäin ja peitä kostealla leivinliinalla jotta ne eivät kovetu koppuraksi.


Älä säikähdä jos tortilla tuntuu kovahkolta pannusta otettaessa, se kyllä pehmenee muutamassa minuutissa liinan alla. 

  
Tortillat ovat ehkäpä maailman moniulotteisimpaa evästä, ne voi täyttää ihan millä tahansa; lihalla, kasviksilla, kalalla, taivas rajana. 

Tällä kertaa tein täytteeksi tulista jauhelihaa, paistoin vihreitä papuja ja sipulia, ja tekaisinpa myös tulisen chilli-tomaattisalsan...





------------------------------------------------------------------


MAISSITORTILLAT
  • 4,5dl masa harina jauhoja
  • 2,5dl kuumaa vettä
  • 1tl suolaa
Sekoita suola jauhoihin, lisää vesi ja vaivaa pehmeäksi mutta kiinteäksi taikinaksi. Muotoile taikina pötköksi ja anna levätä puolisen tuntia liinan alla. 

Ota sitten pötköstä n. golfpallon kokoisia paloja ja pyörittele palloiksi. Laita pannu kuumenemaan. 

Laita pallo kahden leivinpaperin väliin ja kauli ohueksi pyöreäksi lätyksi. 


Itseasiassa nähtyäni Isabeleats-blogissa tortilla-pressin, otin avukseni ison tasapohjaisen kattilan ja painoin leivinpaperien välissä olevan taikinan litteäksi. 
Täten se pysyi täydellisen pyöreänä, tosin se tarvitsi vielä lisäksi hieman kaulimista

Paista tortillat kuumalla kuivalla pannulla ja laita kostean liinan alle jotta ne eivät koppuroidu. 


Täytä haluamillasi täytteillä.

Keitettyä ja Paistettua...Riisiä Aasialaisittain

| on
9.2.17
Otin osaa tuossa taannoin facebook-ryhmässä kiihkeään keskusteluun siitä, onko riisikeitin tärkeä ja tarpeellinen vehje jokaisen varteenotettavan kokkailijan keittiössä, vai onko se 'vuoden turhake'. 


Itse olin voimakkaasti kallistunut turhakkeen puolelle, mutta lopulta aloin jo innostua tästä ihmelaitteesta jolle minun keittiössäni ei nyt kuitenkaan ole tilaa.



Keskustelun jälkipyykkinä alkoi kovasti tehdä mieli Kiinalaiseen tapaan paistettua riisiä. Googlailin tovin mahdollisimman autenttisia reseptejä, ja yhdisteli lopulta kahta.



Kiinalaiseen tapaan tehty paistettu riisi tarvitsee täydellisesti keitetyn Jasmin riisin, sillä jos riisi on yhtään liian 'märkää' tai ylikypsää, tulee paistetusta riisistäkin mössöä. Tässä tuo ihmelaite on ilmeisesti korvaamaton. Rohkenen silti väittää että olen masteroinut varsin hyvän ja kuohkean riisin myös kattilassa.


Valmistaessa paistettua riisiä, parasta olisi jos riisi olisi päivän vanhaa, mutta itse oikaisen usein, ja annan riisin vain jäähtyä täysin kylmäksi leivinpaperilla. 

Jasmin-riisi jäähtymässä

Aloitetaan kuitenkin ihan sillä keitetyllä riisillä.


Jasmin-riisin keittäminen
  • 3dl Jasmin riisiä
  • 4,5dl kylmää vettä

Anna riisin liota kylmässä vedessä noin vartin verran. Kaada vesi sitten pois ja lisää uutta vettä. Huljuttele riisiä vedessä ja kaada vesi taas pois. Toista kunnes huuhteluvesi on täysin kirkasta. Näin pääset eroon pintatärkkelyksestä, mikä on avain täydelliseen riisiin.

Ensimmäinen huuhtelu
Kuvissa havainnollistettuna miten tärkkelystä irtosi ensimmäisessä huuhtelussa varsin runsaasti. Viiden huuhtelun jälkeen vesi oli vasta kirkasta.


Kun olet huuhdellut riisin viimeisen kerran, valuta neste pois ja lisää sitten puhdas kylmä vesi kattilaan (4,5dl). Laita liesi lähes täysille (laitoin seiskalle liedellä jolla on 9 asteikkoa), kansi päälle ja kattila liedelle.


viides huuhtelu

Seuraa tarkasti kuumenemista, sillä HETI kun ensimmäiset kuplat tulevat pintaan, laske lieden lämpötila minimiin. Jos et ole niin onnekkaassa asemassa että sinulla olisi lasinen kansi ja näet kuplat helposti, kuuloaistia tarvitaan. 



Kuuntele siis polttamatta korvaasi, milloin ne ensimmäiset kiehumisen äänet kuuluvat, ja laske lämpötila sitten.



Älä avaa kantta missään vaiheessa, höyryt karkaa. Riisiä ei tarvitse, eikä saa sekoitella ennen kuin se on valmis. 



Anna riisin olla 10 minuuttia liedellä, nosta sitten pois liedeltä, avaa kansi ja sekoita. Laita kansi takaisin ja anna levätä vielä kymmenisen minuuttia. 





Special Fried Rice Kiinalaiseen tapaan


  • Ylläoleva määrä keitettyä, jäähdytettyä Jasmin-riisiä
  • 200g broilerin suikaleita
  • 1dl pakasteherneitä
  • 1/2 punainen paprika ohuina suikaleina
  • hieman kaalta ohueksi suikaloituna
  • 1 porkkana ohuesti suikaloituna
  • 1 kevätsipuli kuutioituna
  • 1-2 valkosipulin kynttä
  • 1tl raastettua inkivääriä
  • 2 kananmunaa
  • 4-5 Shiitake sientä (better) TAI 3-4 isoa tuoretta herkkusientä (hyvä kakkonen) viipaloituna
  • kourallinen bambun versoja suikaloituna
  • öljyä paistamiseen 
  • loraus seesamiöljyä
  • soijakastiketta
  • 1 tuore chili viipaloituna
  • chilijauhetta tai -lastuja
  • loraus kalakastiketta
  • ripaus paprikajauhetta
  • ripaus juustokuminaa
  • 1tl kurkumaa
  • suolaa


  • KATKARAVUT, joita mulla ei ollut, tekee tästä täydellisen!! Jos ne on kypsiä, lisää ne pannuun viimeisenä, jos ne on tuoreita, niin kypsennä ne ihan ensin, nosta sivuun ja lisää vasta kevätsipulin kanssa valmiiseen ateriaan. Katkiksista tulee helposti sitkeitä jos niitä kypsentää liikaa. Äläkä muuten pese pannua tuoreiden katkarapujen kypsentämisen jälkeen, sillä ihana rapujen maku tekee juurikin täydellisen tästä ateriasta.

Valmistelu:

Keitä riisi ylläolevan ohjeen mukaan. Levitä kypsä riisi pellille leivinpaperin päälle jäähtymään.



Suikaloi kasvikset valmiiksi ja ota kaikki tarvikkeet käden ulottuville. Tämä tekee valmistuksesta huomattavasti helpompaa kuin se että alat kaivamaan niitä kesken kaiken kaapista (ja poltat silläaikaa porkkanat pannuun kiinni) :D 


Postausta päivitetty uusilla kuvilla 1.7.18

Tee munista ohut munakas ja nosta sivuun. Suikaloi se pieneksi. 


Tee mausteseos ylläolevista mausteista, soijakastikkeesta ja lorauksesta öljyä.




Laita sitten pannu kuumenemaan täydelle teholle. Lorauta pannuun hieman öljyä. Kun öljy on kuumaa, laita pannuun raastettu inkivääri ja raastettu valkosipuli. Pyörittele hetki, ja lisää kanasuikaleet. Paista ne lähes kypsiksi. Lisää sitten kasvikset kypsymisjärjestyksessä, porkkana ensin koska sillä menee kauiten kypsyä. Kaada mausteseos pannuun.


Lisää herneet vasta valmiiseen ruokaan!



Ala lisätä riisiä vähän kerrallaan ja sekoita jokaisen lisäyksen jälkeen. Kun kaikki riisi on pannussa, lorauta sekaan kalakastiketta ja soijaa. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita. Lisää herneet, sekoita ja tarjoile heti. Älä jätä riisiä kuumaan pannuun, se ylikypsyy ja tulee mössöksi. Paistettu riisikin on parhaimmillaan kuohkea ja ilmava.




p.s. Jos tykkäät resepteistäni, klikkaahan itsesi myös lukijaksi oikeasta palkista ja käy myös tykkäämässä FB-sivuistani



Majoneesia on monenlaista

| on
2.2.17

Tämä postaus odottelee uusia kuvia... (edit. 18.6.21). Joskus nää vanhat postaukset saa irvistelemään... Mutta reseptit ovat kuitenkin toimivia...


Majoneesi voi olla varsin konstikas jos teet pienenkin virheen, silloin se vain ei onnistu. Eräänkin kerran väänsin käsipelillä tunnin, mutta roskiin meni. Tästä tosin on aikaa, ja olen sittemmin oppinut virheistäni. Hyvin tärkeää onnistuneessa majoneesissa on se, että kananmunat ovat mahdollisimman tuoreita. 

Toinen tärkeä juttu on se että kaikki ainekset ovat samanlämpöisiä, eli jos säilytät kananmunia jääkaapissa, ota ne ajoissa huoneenlämpöön ettei ne ole liian kylmiä.

Laitan nyt tähän muutaman erilaisen reseptin, aloittaen ihan perusmajoneesista, tosin veikkaan ettei moni enää lähde valmistamaan majoneesia pitkän kaavan mukaan kun on oivaltanut sauvasekoitin-majoneesin.


PERINTEINEN MAJONEESI



  • 2 kananmunan keltuaista
  • 1/2tl suolaa
  • 1/3tl valkopippuria
  • 1tl Dijon sinappia
  • 1rkl valkoviinietikkaa (myös 1,5rkl sitruunamehua käy)
  • 4dl öljyä (itse suosin majoneesiin auringonkukkaöljyä)


1.Sekoita keltuaiset, etikka, suola ja valkopippuri kulhossa vatkaimella (tai puukauhalla).

-Minä laitan vatkaimeen vain yhden (vispilän)koska päähäni on iskostunut se vanha myytti jonka mukaan majoneesi pitäisi sekoittaa vain yhteen suuntaan. Jos käytät puukauhaa, valmistaudu melko urakkaan-

2.Ala lisätä öljy, ensin pikkiriikkinen loraus, ja taas sekoitusta, sitten loput ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. 
Jos majoneesista tulee liian paksua, sitä voi ohentaa tilkalla lämmintä vettä. Minun ei ole tosin koskaan tarvinnut.

Maista, ja lisää tarvittaessa mausteita. Itse lisään monesti sitruunamehua, vaikka olisin tehnyt majoneesin muuten etikkaan.




Tuo perusmajoneesiin twistiä lisäämällä majoneesiin savupaprikajauhetta. 1tl tuo jo upean savuisen maun ja sopii loistavasti burgereihin!


VALKOSIPULIMAJONEESI


Tee kuten yllä, mutta kohdassa 1 lisää 4 puristettua tai raastettua valkosipulin kynttä


AIOLI ELI VALKOSIPULIMAJONEESI SAUVASEKOITTIMELLA


  • 1 valkosipulin kynsi
  • 2dl auringonkukkaöljyä
  • 1 kananmuna
  • 1/2 sitruunan mehu tai 1rkl valkoviinietikkaa
  • hyppysellinen suolaa
  • ripaus valkopippuria
Riko kananmuna varovasti kapeaan kannuun tai purkkiin (kuitenkin tarpeeksi leveä että sauvasekoitin mahtuu...), tarkoitus olisi ettei keltuainen hajoa. Lisää raastettu valkosipuli, suola, pippuri ja etikka/sitruunamehu. Aseta sauvasekoitin kannun pohjalle niin että keltuainen jää sauvan alle. Kaada öljy kulhoon ja käynnistä sekoitin. Näet silmissä kun majoneesi valmistuu. Nosta sitten sauva hitaasti ylös pitäen sitä käynnissä.

Majoneesiin voi lisäillä yrttejä, mausteita tai vaikkapa suolakurkkua tuomaan makua. Kokeiles lisätä ylläolevaan reseptiin puolikas raastettu jalapeno ja tuorepersiljaa, saat ihan taivaallisen raikkaan soossin, joka menee oivallisesti sekä lihan että kalan kanssa. 


Toinen takuuvarma hitti on tehdä majoneesi etikkaan ja lisätä pari basilikan lehteä ja loraus chilikastiketta. 




SRIRACHAMAJONEESI


Tee kuten yllä, mutta lisää loraus srirachaa. Voit halutessasi jättää valkosipulin pois, mutta sen kanssa tästä tulee vieläkin herkullisempaa!

ROMANIALAINEN MAJONEESI


Englannissa katselin silmät pyöreänä kun ystäväni alkoi valmistaa majoneesia KYPSISTÄ keltuaisista. Luulin hänen seonneen. Ei hän ollut. Tässä tulee ohje, jossa on vaikea mokata. Tämä muuten löytyy myös aiemmasta reseptistäni, mutta nytpä ne kaikki ohjeet olisivat tässä yhdessä 😊


  • 2 kovaksi keitettyä kananmunan keltuaista
  • 2 raakaa keltuaista
  • 4 kuppia (n.5dl) öljyä
  • hyppysellinen valkopippuria
  • 3rkl sitruunamehua
  • 1rkl Dijon sinappia
  • 1tl suolaa


Muusaa keltuaiset haarukalla kulhon pohjalle. Lisää suola, valkopippuri ja sitruunamehu, pieni loraus öljyä ja sekoita tasaiseksi tahnaksi joko puukauhalla tai vatkaimella. Lisää sitten raa'at keltuaiset sekä sinappi ja jatka vatkausta.


Kun seos on taas tasaista, ala lisätä öljy ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Kun kaikki öljy on kaadettu, maista majoneesia, ja lisää tarvittaessa mausteita. 

Majoneesi säilyy tiiviissä purkissa jääkaapissa n. 5-6 vrk. 

MAJONEESIDIPPI WORCESTERSHIRE-
KASTIKKEELLA


Tämä dippi on loistava ranuille tai BBQ-kanalle. En ole suuri worcestershire-kastikefani mutta muutama pisara TEKEE tästä ihan sairaan hyvän. 

Tee kuten sauvasekoitin-aioli yllä, mutta lisää 
  • 2rkl ketsuppia
  • 3 tippaa worcestershirekastiketta
  • hyppysellinen persiljaa


WASABIMAJONEESI


Lisää yhteen desilitraan perusmajoneesia ½ tl wasabitahnaa. Tiraus sitruunamehua mukaan ja a-vot!



*