> Archive for elokuuta 2020

*

Ketoilijan burritot Queso -kastikkeella

| on
25.8.20



Nyt tulee kaikkien aikojen lohturuokaresepti! 

"Ai tortilloja, mikäs niissä nyt niin erikoista on?" you may ask...

No, siis tortillahan on se leipä, lätty johon me tavallisesti laitamme jauhelihaa/kanaa/kalaa, salaattia, salsakastiketta, guacamolea, maissia, juustoa, ja jotain cheddardippiä. Rullalle ja ääntä kohti. Hiton hyvää, ja loistava illanistujaisjuttu, missä kaikki saavat koota juuri sellaisen burriton kuin haluavat. Meillä tehdään niitä usein. Tai tehtiin, silloin kun vielä söin leipää. Nykyisin tortillan on yleensä korvannut juustotaco. 

Koska mä en tykkää leipoa.

Seuraan instagramissa burritojen kruunaamatonta kuningatarta: Nikki löytyy instagramista nimellä @bodybyketoburritos ja tämä tili on TÄYNNÄ burritoja, se on burritotaivas! Ja mikä Nikkin burritoista tekee ihan erityisiä, on se että juustokastikkeissa ei säästellä, ja burritot paistetaan pannulla niin että niihin tulee upea rapea pinta. 


Olen pitkään halunnut luoda jotain samanlaista, mutta meillä Suomessa on edelleen kaupoissa se heikko tilanne ettei mitään KETO-tortilloja ole saatavilla. 

Googlailin pitkään reseptejä erilaisiin ketotortilloihin, mutta päätin lopulta mennä tutulla ja turvallisella Satu Sjöholmin KARPPIRULLA-reseptillä. Tämä toimii hyvin ja taikinasta saa kaksi isoa tortillaa. Rapeaksi en sitä saanut, mutta pintaan sain paistaessa mukavasti väriä. 

Jatkan tutkimuksia tortillataikinan suhteen ja päivitän sen osan reseptistä kun löydän täydellisen taipuisan tortillan ketoreseptin. 

Maistuvatko keto-burritot ei-ketoilijoille?

No ihan takuulla maistuvat! Halutessasi voit kuitenkin ostaa vaikka vehnätortillat ja noudattaa ohjeita vain täytteisiin. Monesti kaupoista saatavat tortillat ovat tosin auttamattoman pieniä. Mä halusin muhkean suuren burriton joten pyörittelin taikinasta niin suuren tortillan kuin vain pellille sain mahtumaan. Joissain kaupoissa on muuten sellaista Libanonilaista ohutta leipää joka voisi toimia EI-ketoilijalla. 



Mutta sitten aletaan töihin! 

Pohja

Noudata Satun karppirulla-reseptiä (pohja 1) tortillataikinan valmistamiseen. Ota esille KAKSI uunipeltiä, ja laita niiden päälle leivinpaperit. Vaikka valmistatkin uunissa yhden tortillan kerrallaan, kannattaa taikina levittää leivinpaperille tuoreeltaan, kun se on vielä ohuempaa ja helppo levittää. Se nimittäin alkaa jähmettyä nopeasti. 

Käyttäen isoa kauhaa (keittokauha), kaada leivinpaperin keskelle iso kauhallinen taikinaa. Toista toiselle pellille. Jaa taikina tasaisesti peltien kesken ja ala pyörittää kauhan pohjalla tasaiseksi ohueksi ympyräksi (KUVA YLLÄ). Paista uunissa noin 10 minuuttia. Kippaa valmis tortilla puhtaalle leivinpaperille, tai alustalle, ja kun se on aavistuksen jäähtynyt, irroita päältä leivinpaperi varovasti. Voit käyttää tätä uudelleen jos teet enemmän tortilloja. Satun reseptistä saat siis 2 tortillaa. Yksi tortilla riittää mainiosti yhdelle henkilölle, miksei halkaistuna kahdellekin, lisukesalaatin kera. Tortillat saa huoletta jäähtyä sillä aikaa kun valmistat lisukkeet.



Jauheliha

  • 700g naudan jauhelihaa
  • 2 sipulia hienonnettuna
  • 6 siivua säilykejalapenoa hienonnettuna
  • Pieni pala punaista chiliä hienonnettuna
  • 1dl tomaattimurskaa
  • 3 rkl chilikastiketta (Tiablo on loistava, sokeriton ja lisäaineeton)
  • 1 pss taco-mausteseosta 
TAI allaolevat mausteet: 
  • 1tl juustokuminaa
  • 1tl korianterijauhetta
  • 1tl chilijauhetta (TIABLON on hyvä!)
  • 1tl valkosipulijauhetta
  • 1tl sipulijauhetta
  • 1tl savupaprikajauhetta
  • ½tl oreganoa
  • 1tl sitruunapippuria
Laita jauheliha ruskistumaan. Kun se on vähän ruskistunut, lisää sipuli, chili ja jalapeno ja kuivat mausteet. Sekoita hyvin ja anna ruskistua kypsäksi.  Lisää sitten pannuun tomaattimurska ja chilikastike ja laske lämpö matalalle. Anna rauhassa muhia matalalla lämmöllä noin tunti.

Queso

  • 3 dl kuohukermaa (karrageenitonta)
  • 175g mozzarellaraastetta
  • 1rkl valkosipulijauhetta
  • 1tl suolaa
Kuumenna kerma kattilassa keskilämmöllä. Lisää valkosipulijauhe ja sekoita hyvin. Lisää juustoraaste vähän kerrallaan koko ajan sekoittaen. Sekoita tasaiseksi. Kastike saa hieman jäähtyä ennen kuin laitat sitä burritoihin, tällöin se hieman jähmettyy. 

Guacamole

Ohje Guacamoleen löytyy TÄÄLTÄ. Mun guacamolessa on reilusti sitruunaa, tai limeä, riippuu minkä kanssa sitä syön. Kanan kanssa syödessä tuppaan laittamaan limeä, muuten sitruunaa. Mukana on myös tomaattia, sipulia ja chiliä. Oliiviöljyä laitan, jos haluan siitä kastikemaisemman. Nyt hurautin muutaman kerran sauvasekoittimella, mutta jätin hieman purutuntumaa myös. 

Lisäksi:

  • Cheddar-raastetta maun mukaan
  • Voita


Haluatko rapsakkuutta?

Hienonna lempikasviksiasi pieniksi kuutioiksi. Itse käytin paprikaa ja kevätsipulia. Ripottele täytteeksi. 



Täyttäminen

Laita täytteet kuvissa näkyvällä tavalla;

Pohjalle cheddar-raastetta, ja päälle jauhelihaa. Ripottele sitten pinnalle  kuutioidut kasvikset ja kaada Queso-kastiketta pinnalle. Lusikoi lopuksi pinnalle vielä reilusti guacamolea. Molempiin päihin tulee jäädä reilusti tilaa että saat suljettua burritot. 



Sitten on aika kääriä:

  1. Käännä ensin tortillan pitkä sivu täytteiden yli napakasti. Voit jopa hieman "tunkea" reunaa täytteiden alle. 
  2. Käännä sitten päätysivut sisään napakasti, ja niistä kiinnipitäen, pyöräytä burrito kiinni rullalle. 
Ota hieman huoneenlämpöistä voita kauniisiin kätösiin ja hiero voi burriton pintaan. 

Kuumenna paistinpannu, tiedät että se on tarpeeksi kuuma heittämällä pienen voinokareen pannuun. Jos se ei heti ala tirisemään, odota vielä. 

Paista tortillan molemmille puolille ihana ruskea paistopinta. Aloita "sauman" puolelta niin se sulkeutuu kunnolla. 

Nosta tortilla lautaselle, ripottele pinnalle cheddaria ja tarjoile. 





Lomalla Suomessa: Syöte ja Oulu

| on
22.8.20

Lomamatkamme tänä kesänä vietettiin Suomessa, ja EDELLISESSÄ POSTAUKSESSA pysähdyimme Tampereella.

Tampereelta matka jatkui Ouluun. Tampereelta lähtiessä ukkeli potkiskeli auton renkaita huolestuneen näköisenä parkkipaikalla; renkaat olivat kuulemma aivan liian kuluneet. Hän ei uskaltaisi ottaa perheenjäseniäni kyytiin näillä renkailla. (Minut kuitenkin uskalsi 😂). Ukkelin ajellessa, aloin googlailla rengasliikkeitä Oulussa. Renkaat oli saatava jo tänään, sillä huominen olisi kiireinen aamun ostosreissujen ja auton pakkaamisen kera. Lähetin myös siskolle viestiä, jos hän osaisi vinkata hyvää ja edullista paikkaa. 

Samaan aikaan kun sisko laittoi linkin Suomen Rengasheikkiin , olin juuri itse päätynyt samaan paikkaan. Soitin sinne ja he lupasivat laittaa renkaat, jos ehtisimme sinne ennen puolta viittä. Vaikka gps sanoi että olisimme Oulussa 17.10, ilmoitti ukkeli että 'ollaan ollaan'. Annoin ukkelille paheksuvia katseita, mutta lupasin että ollaan paikalla ennen puolta viittä.

Siitä alkoi ajojahti aikaa vastaan. Ei me ylinopeutta ajettu, mutta ei kyllä alle rajoituksenkaan. Mutta aika voitti. Soitin 16.20 Rengasheikkiin että ollaan juuri kurvaamassa moottoritielle, mutta menisi vielä 10-15 minuuttia. Lopulta meillä meni 25 minuuttia, (himputin tunarit ohituskaistoilla eivät ruutana ohita vaan jäävät köröttelemään viereisen kaistan auton viereen, ärrrrkele). 

Ottivat meidät kuitenkin vastaan, ja sitten alkoi suorastaan Formula 1-tyylinen renkaiden vaihto. Kaikki pojat hyökkäsivät auton kimppuun, ja valehtelematta yhtään, oli uudet renkaat paikallaan 5-7 minuutissa. 

Ukkeli ei meinannut uskoa että tässä ajassa työ onnistuisi laadukkaasti, joten kävimme vielä illalla kurvailemassa moottoritiellä, testataksemme onko renkaat tasaiset . Kyllä ne olivat! 

Voin siis täydestä sydämestä suositella SUOMEN RENGASHEIKKIÄ Oulussa, niin palvelun, kuin hintojenkin suhteen! 10/10!!

Yövyimme äidin luona, joten tässä vaiheessa ei Oulusta sen enempää, sillä päivällä lähdettiin uusilla turvallisilla renkailla kohti Syötettä. 

Mukaan lähti koko perheeni; isä, äiti, ja siskot perheineen. Meitä oli yhteensä kymmenen. Oli helpompi ja mukavampikin koota kaikki yhteen paikkaan, sillä käyn todella harvoin Oulussa, ja silloinkin yleensä vain päivän kaksi, niin reissaaminen osoitteesta osoitteeseen on työlästä ja väsyttävää. 

Nyt pääsimme rentoutumaan ja viettämään laatuaikaa yhdessä kolmeksi yöksi. 



Vuokrasimme mökin TÄÄLTÄ. Paulin mökit sijaitsevat Kelo-Syötteellä Kovalammen rannalla upeissa Syötteen maisemissa. Olin iskenyt silmäni KELOPIRTTIIN mutta se oli varattu. KELOTUPA oli kuitenkin vapaana, ja vaikka se oli aavistuksen pienempi, sovittiin me sinne oikein hyvin.

Kelotuvassa oli kaksi makuuhuonetta parivuoteilla, yksi levitettävällä vuodesohvalla, parvi, sekä kaksi levitettävää vuodesohvaa tuvassa. 

Keittiö oli aika pieni eikä siellä ollut kamalasti työtilaa, mutta aamiaista lukuunottamatta ruuanvalmistus tapahtui pihalla grillaten, joten siitäkin selvittiin. 

Asukkaiden käytössä on myös lammen rannassa useampi grillikota, sekä sieltä voi vuokrata saunatuvan ja porealtaan halutessaan. Me tyydyttiin pihan grilliin. Grillin ritilä oli aika huonossa kunnossa, mutta löysimme pihalta muurinpohjapannun, jonka miehet saivat tuunailtua meille grilliin. 


Illalla grillailtiin ja hengailtiin pihalla, ja lämmitettiin Kelotuvan puusauna. Kelotuvan saunasta löytyy sekä sähkö- että puukiuas, ja puukiukaasta saatiin ihan upeat löylyt!



Ukkeli toi mukanaan mökille maailman parhaaksikin vodkaksi tituleerattua Belugaa, ja halusimme nauttia sitä hieman Venäläisellä twistillä, smetanan ja kaviaarin kera. Itse en juuri vahvoista välitä, joten maistoin vodkaa vain yhden pienen shotin. Muutenkin tämä oli lähinnä maistelumielessä, ja sitä riittikin kahteen iltaan, vaikka aikuisia juojia oli monta. 



Mökiltä oli vain kävelymatka PEIKKOPOLULLE. Peikkopolku on kahden kilometrin mittainen polku jylhissä maisemissa, jonne saa itsekin rakentaa oman peikon. 



Ensimmäisen yön jälkeen syötiin aamiainen, jonka jälkeen lähdettiin pikkusiskon ja lasten kanssa matkaan...


Polulla oli toinen toistaan hauskempia peikkoja, joiden tekemiseen oli käytetty luonnosta löytyviä materiaaleja; puuta, kiviä, käpyjä, jäkälää ja niin edelleen. Osaan oli käytetty muitakin, mutta metsän eläimet olivatkin nokkineet ne sitten pesätarvikkeiksi. Melkein harmitti ettei saatu sinne omaa peikkoa. 





Polku on helppo kävellä myös lapsille, joten suosittelen vierailemaan jos olette huudeilla. Itselläni tuli mieleen, miten magee, ja aavistuksen pelottavakin olisi kävellä polku pimeässä illassa jos peikkojen takaa kajastaisi valot 😱. 

Kävellessämme polkua, törmäsimme poroihin, ja ne olivat niin komeita, ja täysin paikallaan, että luulin niitä ensin täytetyiksi 😁


Mutta pian ne istahtivatkin lepäilemään. On se kyllä kaunis eläin!

Iltapäivästä laitettiin taas grilli kuumaksi, sauna lämpiämään ja hengailtiin lasten ja Sepon kanssa pihalla. Kovalammen rannasta löytyy myös muuten leikkipaikka, jossa oli polkuautoja ja vaikka mitä kivaa. Lapsilla oli sielläkin kivaa, ja kävivätpä uimassakin Kovalammessa. 



Jokaista Paulin mökkiä kohden on rannassa myös soutuvene, ja miesväki osti myös kalastusluvat, ja kävivät joka päivä kalassa, ilman saalista he tosin aina palasivat, vaikka lampea kalaisaksi väittivät. Onneksi meillä oli iso lohifilee mukana, josta grillattiin ihan upea illallinen ensimmäisenä iltana. Mökillä oli pussillinen leppäsavuhaketta, ja siskon mies keksi kyhätä meille alumiinisista grillialustoista savustuslaatikon. Ensimmäiselle alustalle leppäsavuhake ja sokeria, sen päälle toinen alusta, jonka päälle lohifilee joka oli maustettu suolalla ja pippurilla, ja lohen päälle vielä toinen alusta nurinpäin. Painot päälle ja kyhäelmä grilliin. Siis ihan järjettömän hyvää lohta! Harmi kun ei ole kuvaa... Ei siinä lohen tuoksuessa taivaalliselta, ehtinyt enää alkaa tekemään kuva-asetteluita 😂.



Oulussa päätimme extempore, että otammekin keskustasta hotellihuoneen sen sijaan että yöpyisimme äidillä. Olimme viettäneet mahtavan loman yhdessä, mutta meillä olisi aamulla taas monta sataa kilometriä edessä, ja olin luvannut tavata keskustassa ystäviäkin vielä illalla ja juoda muutaman drinksun joten laskeskelimme että sillä hinnalla (no, vähän se maksoi enemmän kuin taksit olisivat) ja vaivalla että maksamme taksit keskustaan edestakaisin, herätämme äidin ja kolistelemme eteisessä, paukuttelen ovia kun vien vielä koiran illalla ulos, jne... otamme hotellihuoneen keskustasta, pulahdamme uimaan illalla ja saunomme, rentoudutaan hotellin terassilla rauhassa ja  syödään aamulla ravitseva aamiainen, ennen kuin suuntaamme seuraavaan kohteeseen Tahkolle.



Valitsimme hotelliksi SCANDIC STATION OULUN, siksi, että olemme olleet aina tyytyväisiä Scandic hotelleihin, ja siksi että siellä oli uima-allas. 

Ja nythän minulla oli Scandic Friends-korttikin jolla saimme huoneen hyvään hintaan, kiitos sen upean palvelun Tampereen Scandic Cityssä. 

Huone oli jälleen raikas ja siisti, suihku hyvä, aamiainen erityisen hyvä, ja kaikin puolin mukava ympäristö. Ainoa asia joka harmitti, oli se että satuimme sinne tietenkin maanantaina jolloin hotellin tosi kivan näköinen ravintola ja baari olivat molemmat suljettu. Vastaanotosta sai kuitenkin ostettua juomia terassille, mikä oli mukavaa. 

Söimme Oulussa Amarillossa, sekä Valkeassa Kiinalaisessa ravintolassa. Amarillo on Amarillo, siellä on aina hyvää tasalaatuista ruokaa. Kiva yllätys oli että se oli remontoitu ja näytti aivan erilaiselta kuin silloin vuosia sitten kun viimeksi siellä käytiin. Muutenkin keskusta tuntui erilaiselta. Jotenkin hyvällä tavalla. Ei tosin käyty kuin siellä Valkeassa, Amarillossa ja Letkunpuistossa paskalla. Tai siis Seppo kävi. Minä kävin hotellissa. 😂

Ja jos olet uusi blogissani; Seppo on koira. Ei mieheni. Ja keräsin kakan. 

Huh, virtuaalihalaus sinulle, joka jaksoit lukea loppuun saakka! Kirjoita kommenttiin vaikka HEP! niin voin laskea 😂

TSEKKAA MYÖS:


Lomalla Suomessa: Tampere

| on
20.8.20


Koskipuisto, Tampere


Pitkäksi on venynyt tauko blogissa, mutta nyt on luvassa kattaus kesälomastamme Suomessa. Kesäloma on yleensä meillä siunattu Romanian reissulle, sillä se on paitsi ukkelin kotimaa, on meillä siellä meneillään taloprojekti. 


Siksi olisikin ollut tärkeää päästä sinne tänäkin vuonna. Koronatilanteen vuoksi se kuitenkin oli mahdotonta, ja joudummekin valitsemaan materiaaleja whatsapp-videopuheluilla, ja luottamaan rakennusmestarimme tekevät parhaat valinnat. 


Koska emme päässeet reissuun, päätimme käyttää hyväksi kauniin kotimaamme kohteita, ja tätä me emme ole tehneet juuri koskaan, mitä nyt viikonloppureissuja Rukalle, Kalajoelle ja Janakkalaan. 


Olimme liikkeellä koiramme kanssa, joten päätimme että ajomatka Ouluun perheeni luokse on aavistuksen liian pitkä, vaikka pysähtyisimmekin jaloittelemaan Sepon kanssa. Siksi ensimmäinen etappimme oli TAMPERE. 


Valitsin hotelliksi HOTELLI KAUPIN. Arvostelut Booking.comissa oli suorastaan loistavat; Hotelli Kaupin aamiainen näytti runsaalta ja monipuoliselta, ja huoneet raikkailta ja miellyttäviltä. Todellisuus oli kaikkea muuta. 


"Lupasin että sisällä kaikki olisi toisin..."


Ajaessamme paikalle, ukkeli katseli hotelli Kaupin nuhjuisen näköistä ulkoasua epäluuloisena. Lupasin hänelle että sisällä kaikki olisi toisin... 

Jo avatessamme oven, vastaan tuli tunkkainen kumma haju. Se ei ollut homeen haju, ennemminkin sellainen likainen, niinkuin vanha papparainen joka ei ole pessyt vaatteitaan toviin. En vielä lannistunut. Astuimme respaan, joka oli tyhjä. Työntekijät pitivät ilmeisesti jonkinlaista palaveria aamiaisravintolassa. Muita asiakkaita ei ollut näkyvissä. Asiakaspalvelija saapui kuitenkin tiskille  pikaisesti meidät nähtyään. Palvelu tiskillä oli hyvää, ja maksoin samantien molemmat yöt alta pois, ja sain avaimen huoneeseen. Sellaisen vanhanaikaisen metalliavaimen 😁. 


Avatessani huoneen oven, sama tunkkainen haju iski suoraan kasvoille. Minulla on aika matala kynnys yökkäysrefleksiin, joten ryntäsin yökkien avaamaan ikkunan. Tällä kertaa ukkeli rauhoitteli minua, "ehkä täällä ei ole ollut ketään pitkään aikaan, kyllä se haju lähtee pian" jne... 

Huone itsessään ensinäkemältä vaikuttikin siistiltä, kuten kylppärikin... no, vanhalta mutta ihan ookoolta. Bookingin kuvissa näkyvät Spa Vital tuotteet kuitenkin loistivat poissaolollaan. 

Meillä oli kuitenkin kiire ostoksille, sillä olimme varanneet pöydän illaksi Näsinneulasta, ja halusimme käydä hakemassa jotain kivaa päällepantavaa. Ukkelin kanssa shoppailu käy kuin tanssi; menimme suoraan Stockalle, ja tsädäm, mies löysi ihan ensimmäisestä rekistä johon törmäsi, itselleen puseron. Hugo Bossin rekistä tietenkin. Ja meidänhän piti SÄÄSTÄÄ rahaa, ärrrkele 😡😅


Mutta ukkeli harvoin käy ostoksilla, ja pusero oli magee, joten annoin hyväksyntäni. Itselleni nappasin Cut& Pretin (Stockan oma merkki) huokeamman puseron, ja palasimme hotellille. Mikäs muu siellä odotti kuin se sama haju, vaikka jätin ikkunan auki lähtiessämme. Harmitti. 

Tehty mikä tehty, tähän oli tyydyttävä. Meillä oli pöytävaraus ja mukava ilta edessä. Laitettiin siis parhaat päälle ja tilattiin taksi Näsinneulaan. 



Olen viimeksi käynyt Näsinneulassa lapsena, sehän sijaitsee siis ihan Särkänniemen huvipuiston vieressä. 



Näsinneulassa palvelu oli upeaa! Ruokalista on pieni, ja vaihtoehtoja vain muutama, mutta se minusta kertoo siitä että keittiössä voidaan keskittyä pistämään 100% näihin annoksiin. 




Ja Oh My Lord, miten hyvää se ruoka ihan oikeasti oli!!

Meillä oli aivan upea ilta. 


Leipä oli tuoretta, ja söin sitä mielelläni

Ukkelin alkuruoka oli: Jäminkipohjan kyyttöä ja piparjuurta 

Minä söin: Kylmäsavustettua siikaa ja siianmätiä
Annokset olivat upean näköisiä, kuin taidetta, ja ennen kaikkea, ne maistuivat niin hyvältä! Niissä oli kaikki kohdallaan; hieman makeaa, suolaista, rapeaa, pehmeää. Taivaallista!


Otimme molemmat pääruuaksi: Kaldoaivin poronvasaa ja palsternakkaa

Pääruuaksi otimme molemmat poroa. En kestä, miten hyvää se oli. Vaikka ukkeli yleensä haluaa lihan kypsänä, halusi hän kokea tämän juuri sellaisena kuin sen kuuluu olla. Hän julisti aterian jälkeen tämän olleen parasta ruokaa mitä hän on SUOMESSA syönyt. Seuraavana päivänä hän teki uuden julistuksen 'parasta ruokaa ehkä ikinä'. 


Maisemat Näsinneulasta ovat kyllä upeat!

Saman illan aikana päätimme että emme tulisi viettämään toista yötä tuossa kamalassa hotelli Kaupissa. Kurvasimme taksilla Tampereen keskustaan Scandic Cityyn, ja varasimme seuraavan yön sinne. Erityismaininta aivan upealle asiakaspalvelulle Scandic City Tampereen respassa. Meitä palveli vanhempi herrasmies ja hän neuvoi minua lataamaan Scandic friends-sovelluksen, millä saimme huoneen tosi edullisesti. Huomattavasti edullisemmin kuin Bookingin kautta. Tällä reissulla tulin muuten siihen tulokseen, että varaan tästä lähtien huoneet aina suoraan hotellista. 


"Kömpiessäni peiton alle haisevassa huoneessa, pöllähti ilmaan valtava pölypilvi..."


Palasimme hotelli Kauppiin nukkumaan tämän yhden yön kuitenkin. Kömpiessäni peiton alle haisevassa huoneessa, pöllähti ilmaan valtava pölypilvi. En halunnut laskea poskeani tyynyä vasten, joten asetin tyynyn päälle t-paitani.


Hotelli Kaupin "runsas" aamiainen. Voi huoh! 

Booking.comin kuvissa aamiainen on runsas, valikoimaa on runsaasti ja pöydät notkuvat. Couldn't be further from the truth. 

Pöydässä oli tarjolla halvan näköistä ohuen ohutta kinkkua ja metwurstia, huonolaatuista kylmäsavukirjolohta, munakokkeli oli kuin sementtiä ja nakit jauhoisia. Muutama paprika- ja kurkkusiivu odotti kulhossa ottajaansa. Toki siellä oli puuroa ja jotain muroja ehkä, mutta esimerkiksi viljatonta ruokavaliota noudattavalle vaihtoehdot olivat pienet.


Aamiaisen jälkeen pakattiin auto, ja marssin vasta sen jälkeen vastaanottoon. Kerroin tilanteen, liasta, pölystä, ja siitä etten millään pysty nukkumaan toista yötä tuossa huoneessa, ja haluaisin toiselta yöltä rahat takaisin. 


Sängyn reunassa oleva veri?-tahra jota oli yritetty hinkata pois...

Kylpyhuoneen tiivisteet olivat täynnä mustia homepilkkuja

He suostuivat tähän heti, ainoa ongelma oli se, että koska huone oli varattu bookingin kautta, piti se myös perua bookingin kautta. Sepä ei ollutkaan niin helppoa, koska olimme jo kirjautuneet sisään. Järjestelmä ei antanut perua toista yötä, ja lopulta vastaanoton työntekijä sanoi että ainoa keino olisi kirjata sinne ettemme tulleet ollenkaan paikalle. Suostuin siis siihen, tosin mietin jälkeenpäin että mitenhän tällaisessa toimitaan veronmaksun kanssa... No show=no money, vaikka he saivatkin sen ensimmäisen yön rahat... Mulle nyt oli kuitenkin pääasia päästä hotelli Kaupista pois pikimmiten. 


Ahh miten ihanaa oli astua Scandicin puhtaaseen raikkaaseen huoneeseen. Nukuimme tovin ja lähdimme paikallisen Irkkupubin terassille. Sieltä  lähdimme keskustaan hengailemaan ja syömään. Tampereen keskusta oli jotenkin ankea näky; useita vapaita kauppatiloja, monet ruokaravintolat kiinni... 


Onko pandemia iskenyt Tampereen yrityksiin näin voimakkaasti vai oliko näin jo ennen koronaa?


Myös päihdeongelmaisia notkui joka penkillä, vetelipä yksi hirsiä keskellä katua, keskellä kirkasta päivää. Häntä tosin tuli poliisit herättelemään. Kävimme lounaalla Pancho Villassa. Kun ensin astuimme ovesta sisään, luulin että avasimme väärän oven. Vastassa oli kitkerä virtsan haju ja tavallinen kerrostalon käytävä. Ylhäältä kuitenkin tuli juuri joku lähetti joka vahvisti että olimme oikeassa osoitteessa. En ollut aiemmin käynyt Pancho Villassa, ja söin leivättömän hampparin, mutta sokeripitoisilla kastikkeilla ja ranskanperunoilla ihan omasta tahdosta. Ihan ok ruoka, mutta ei houkuttele silti uudelleen. 


Palasimme hotelliin, ja kävin Sepon kanssa Koskipuistossa lenkillä jonka jälkeen menimme TAAS nukkumaan. Nukuimme Tampereella PALJON. Olemme molemmat tehneet tosi paljon töitä, ja nyt kun päästiin rentoutumaan, niin miksipä ei? Scandicissa oli todella hyvät sängyt! 


Illalla tilasin läheisestä Shanghai-ravintolasta ruuat mukaan ja syötiin hotellin sängyssä ehkäpä parasta kiinalaista ruokaa mitä olen Suomessa saanut. Ehkä. Ehkä Long Wall Helsingissä saattaa kuitenkin olla ihan pikkiriikkisen parempi. 


Ukkeli meni jälleen nukkumaan, ja minä Koskipuistoon, jatkoin puistosta vielä eteenpäin, sillan toiselle puolelle. Vasta tällöin näin Tampereen hetken ajan kauniina. Näin siistejä terasseja, ihmisiä piknikillä puistossa, täällä ei notkunut laitapuolenkulkijoita, jostain raikasi live-musiikkia. Harmitti ettei löydetty näitä terdejä edellisenä iltana, sillä aamulla matka jatkuisi Ouluun... 


Scandicin aamiainen oli luksus verrattuna Kaupin ankeaan tarjontaan. Kahvi oli hyvää, kokkeli kuohkeaa ja pekoni tuoretta. Jäin kaipaamaan graavi- tai savulohta, tai jotain muuta kalaa kuin silliä. Plussaa marjoista joihin ei oltu lisätty sokeria. Otin siis jälkkäriksi pähkinöitä, siemeniä ja marjoja. 



Kaikenkaikkiaan, lukuunottamatta hyvää kokemusta Näsinneulassa, ja loistavaa palvelua Scandicissa, olisi Tampereen voinut jättää välistä kokonaan... Olisi pitänyt uskoa ukkelia ja mennä Turkkuseen 😂


Tulossa: Lomalla Suomessa - Oulu ja Syöte

*