¤ Reseptejä ¤ Autoimmuunisairauksien hoitoa ruokavaliolla ¤ Matkustelua ¤ Tuotetestausta ¤ Ravintolatärppejä ¤

*

Some-tauko - Taukopäiväkirja - Lähtötilanne

| on
30.12.19

30.12.19

Eilen minulle tapahtui herääminen. 
Olen paiskinut viime kuukaudet töitä reilusti yli jaksamiseni, ja joulun pyhinä väsymys alkoi viimein painaa ihan kunnolla. Olin itkuinen, kärttynyt ja nukuin kahdet päikkärit kaikkina vapaapäivinäni. Univelkaa se ei kuitenkaan kuitannut. 

Olin niin väsynyt että välillä hengittäminenkin tuntui suurelta urakalta. Töistä kotiin tullessa en kuitenkaan mennyt nukkumaan, vaan selasin sometilejäni yömyöhään. Aamulla tsekkasin ensimmäisenä sometilini, ja istuin niitä selailemassa koko aamun, yhtäkkiä havahtuen siihen etten ehdikkään käyttää koiraa kuin pikaisella lenkillä. 



Bussimatka töihin meni somessa, muutaman kerran kotimatkalla missasin jopa bussipysäkin somen takia ja jouduin kävelemään pidemmän matkan kotiin. Tupakointini lisääntyi, koska työpaikan takatiloissa ei ole kenttää enkä voinut viettää taukoa ilman sosiaalista mediaa. Työajalla en kuitenkaan puhelinta räplännyt. 

Eilen kävin keskustelua instagramin viestiosiossa erään lempparitilin tyypin kanssa. Hän piti sometaukoa ennen joulua samasta syystä. Hän usein laittaa viestiä ja on ilmaissut huolensa jaksamisestani pariin otteeseen. Hän on haistanut sen keskusteluistamme. Tuikituntematon ihminen. 

Päätettyäni viesteilyn, istuin sohvalla tovin, mietin kaikkia asioita ja tehtäviä, mitkä minulla jää tekemättä päivittäin sosiaalisen median takia... 
Lopulta päätin; some menee kiinni 31.12. Maisteltuani kuitenkin ajatusta koko päivän, kysyin illalla itseltäni että MIKSI odottaa 31.12? Enkö voi vain poistaa sovelluksia puhelimesta nyt, heti? 

Ja niin minä ne poistin. 

Tilit ovat siis olemassa, ja tulen palaamaan jossain vaiheessa (viikko-kuukausi, tai jotain siltä väliltä...), toivottavasti laadukkaammalla kontentilla, paremmilla kuvilla kun nyt mulla on viimein aikaa oikeasti opetella toi kamera, mutta poistin sovellukset puhelimesta, jottei jatkuva piipitys ja ilmoitukset häiritsisi taukoani.

Tulen siis jakamaan kokemukseni täällä blogissa. En toki päivittäin, mutta ehkä viikkokatsaus olisi hyvä? We shall see...

En myöskään jaa blogipostauksiani nyt somekanavalle tauon aikana, joten jos koet tämän postauksen ajatuksia herättäväksi, feel free to share! 
edit:1.1.2020 Changed my mind... Jaan nämä katsaukset blogin fb-sivulle, mutten yhteisöihin. Näin pysyn kuitenkin lestissäni ja poissa itse kanavista...

Tänään halusin rakentaa tälle kokeilulle pohjan, sen lähtötilanteen. Katsoa rehellisesti itseeni ja hyväksyä someaddiktioni vakavuus. 


Laskut kerääntyivät hyllyn reunalle kun en somelta löytänyt aikaa niiden hoitamiseen.
En myöskään somelta löytänyt aikaa tehdä uusista laskuista e-laskuja... Tämä nyt otettu haltuun...

Tunne oli sama kuin silloin kun ei ole yhtään tupakkaa talossa. Rintaa ahdisti. Joka minuutti joko vilkaisin puhelintani tai mietin miten haluaisin jakaa tämän tuntemuksen heti sosiaalisessa mediassa. Luin Iltalehteä, ja sormeni syyhysivät jakamaan juttuja sometileilläni; ETENKIN uutisen lemppariaiheeni 'Beyond Meatin' lisäaineskandaalista. En jakanut. 

Lopulta tein jotain mitä en ole tehnyt pitkään aikaan; katsoin kokonaisen tv-ohjelman koskematta puhelimeen, jonka jälkeen menin nukkumaan selaamatta ensin instagramia. 

Tänään kävin pitkän lenkin koiran kanssa, ja koko lenkin mietin kaikkia asioita mitä haluaisin jakaa just nyt sosiaalisessa mediassa. 

Sepolla on karvanlähtö -se ei ole kaltoinkohdeltu, kaksi Prisman kassillista viikossa... :D  

Minulla on vieroitusoireita. 
Oikeasti, Mikä pelottava ajatus. 


Oletko sä laskenut aikaa mitä vietät somessa?

Mä olen aika innoissani siitä mihin kaikkeen mulla on nyt enemmän aikaa...


Toivotan teille kaikille ihanaa Uutta Vuotta!
Voikaa hyvin, ja pitäkää huolta toisistanne... 
kasvotusten. 









Joulu 2019 kuvina

| on
26.12.19

Tapaninpäivän ilta tekee tuloaan, ja huomenna on paluu sorvin ääreen. Olen nukkunut koko joulun, aina silloin kun en ole syönyt, eikä univelka taida vieläkään olla kuitattu. 

Vietimme joulun keskenämme täällä Espoossa; ukkeli, minä ja Seppo. Perheeni asuu Oulussa ja kolmen päivän vapaa ei vain riitä siihen reissuun. Univelka olisi vain kasvanut. 

Me ollaan ukkelin kanssa muutenkin vähän erakkoja, nautitaan kotona hengailusta. Ja sitä me olemme nyt tehneet. Syöneet, hengailleet ja nukkuneet. 

Siskolta tuli keto-kulinaristille sopivia koristeita; kaali-, avokado- ja suolakurkkukoriste :)

Pukin mielestä olimme olleet kilttinä ja saimme ihania ja tarpeellisia lahjoja. Inhoan krääsää, ja olen tehnyt selväksi etten sitä halua; tuhatta pakettia tarpeetonta, vaan vaikkapa yhden tarpeeseen tulevan laadukkaamman lahjan. 
Toive on alkanut mennä perille, eikä tarpeettomia paketteja ole tullut muutamaan vuoteen. 

Työnantajan antaman paketin aukaisua odotin innokkaimmin. Paketin mukana kun tuli ukaasi että 'pitää sitten laittaa video whatsappiin'. Veikkasin jotain hassua tonttupukua, mutta väärässä olin...


Ihan huippulahja! 
Pienenä tyttönä, kun minulla vielä oli öljytyt lanteet, vanne pyöri vyötärölläni kepeästi kymmeniä ellei satoja kertoja, ja kaulan ympärillä melkein yhtä monta, mutta nyt en saanutkaan kuin parhaimmillani 4-5 kierrosta, joista viimeiset jotakuinkin polven korkeudella, ja mustelmat kaupan päälle. Harjoittelu jatkukoon. 
Hien tällä sai pintaan jo muutamassa minuutissa. Kertoo varmaan muorin kunnosta karua tarinaa...


Siskoilta tuli kirjoja. Olen aina tykännyt Gerritsenin kirjoista, ja silakkareseptit vuodelta 1972 saattavat innostuttaa päivittämään ne tälle vuosituhannelle ketoversioina kukaties 😊.

Sain myös toivomani vohveliraudan äidiltä ja paistelinkin ensimmäisen Chaffleni jo aattoiltana. Olinhan unohtanut kokonaan tehdä jo harjoittelemani ketoleivän, minkä takia joulupäivällisellä sorruin normileipään. 


Uusi villasukkapari kruunasi kaiken. Rakastan villasukkia! Ne on minulla jokapäiväisessä käytössä, ja muutama vanha pari kaipaakin taas vaihteeksi siskon parsintaa...


Jouluateriamme poikkeaa monella tavalla perinteisestä suomalaisesta, mutta graavilohi, ja erilaiset sillit tai silakat löytävät tiensä kyllä pöytäämme. 

  • Katkarapu-lohiviettelys oli pöydässämme jo kolmatta vuotta
  • Västerbotten silli oli vuoden uusi resepti ja oma lempparini koko pöydästä
  • Romanialainen perunasalaatti on kuulunut joulupöytäämme siitä asti kun ukkelin tapasin. Se kuuluu Romaniassa kaikkiin juhliin joulusta pääsiäiseen ja syntymäpäiviin. Toki se ei ole KETO, mutta söin silti hyvällä omalla tunnolla

Salata de boeuf.-romanialainen perunasalaatti. Linkin kautta pääsee katsomaan aiempia koristeluita
Pääruuaksi oli perinteen mukaan Sarmale, eli Romanialaiset kaali- ja viininlehtikääryleet, savupossua sekä villlisika-peuramakkaroita. 

Mummin vanha Arabian kalusto pääsee juhlimaan kanssamme joka vuosi... 
Jälkiruuaksi ukkelilla oli omat suklaat ja minulla nämä omat. 

 

Nää RED- konvehdit oli niin hyviä! Ja ilman lisättyä sokeria. Näissä ei ole mitään ylimääräistä; ei liköörejä, hedelmämömmöjä, ei marsipaaneja ←mitkä normikonvehdeissa jää meillä aina syömättä. Nää tuli syötyä. Tänään nappasin viimeisen kitusiini, mutta kyllä ukkelikin varasti niistä muutaman. 



Joulupäivän aamuna heräsin ajoissa kattamaan aamiaispöydän. Paistoin ukkelille patonkia ja tein itselleni chaffleja, joiden päälle kasasin kekoja sillistä ja viettelyksestä. 

Tein myös paholaisen munia Nigella Lawsonin ohjeella. Laitoin niihin kunnolla tabascoa tuomaan potkua. Ukkelin mielestä aavistuksen liikaa 😁


Juustoille ei enää ollut masussa tilaa aattona, joten nautimme niitä joulupäivänä.

Kävimme saunassa, jonka jälkeen keittelimme glögit ja napostelimme mm. Gruyere, Camembert, Västerbotten ja sinihomejuustoilla sekä Romanialaisella salamilla ja savupastramilla. 


Glögi oli virhe. Se kun oli sitä sokerilitkua, ja sain siitä kovat sydämentykytykset. Not nice feeling at all. 

Sallin itselleni nyt joulun aikana myös sen perunasalaatin, viinin, sekä ne muutamat leivänpalat, mutta uusi vuosi tuo tiukan ruokavalion takaisin, jopa tiukemman kuin se on ollut viime aikoina. 

Tarkoitus on yhdistää AIP ja KETO sillä kehossa ei nyt toviin ole tuntunut optimaaliselta oikeastaan sen kesäloman jälkeen kun lankesin sokeriin. Psori  ei ota parantuakseen, vaikkei se enää huonompaankaan suuntaan ole mennyt, mikä tarkoittaa sitä että matala-asteinen tulehdustila jyllää jossain määrin taas kehossani.

Mutta ensin juhlimme uuden vuoden, johon kuuluu taas se perunasalaatti... ja alkoholi. 


Miten sinun joulusi meni, vai jatkuuko se teillä vielä?
Onko sinulla suunnitelmia uudelle vuodelle?

Ihanaa kun luit tekstini, liity myös seuraamaan instatiliäni, jota päivitän aktiivisesti. Palkista löytyy linkki. 

Ihanaa loppuvuotta sinulle!

Joulun vähähiilihydraattinen kalaherkku - Västerbotten silli

| on
22.12.19

Jouluun kuuluu meillä olennaisena kala ja juustot. Alkupalapöydästämme löytyy 5-6 ruokalajia, joista varmasti puolet on kalaa; graavilohta, silliä tai silakkaa jossain muodossa, ja mätiä nyt ainakin. Juustolautanen tehdään niin sanotusti välipalaksi. Se saa olla pöydässä tarjolla koko päivän ja nappaamme siitä herkkuja ohimennessämme. 

Viime vuonna jaoin yhden lempiresepteistäni, valkosipulisilakat, se löytyy TÄÄLTÄ. Se kuitenkin sisältää sokeria, joten tälle vuodelle oli keksittävä jotain muuta kalapuolelle. 


Huomasin kotona että sillifileessä oli vähän sokeria (2,9g/100g), mutta it is what it is... Aika pieni määrä kun ajatellaan että eihän tätä tule syötyä sataa grammaa edes koko päivänä. 

Päädyin ruotsalaiseen suosikkiin, Västerbotten silliin, jossa yhdistyy molemmat rakkauteni; juusto ja kala. Ajatuksena se tuntui ensin oudolta, ja Västerbotten-neitsyenä juuston haju oli ensin vähän luotaantyöntävä, mutta maku jo nyt (kirjoittaessa silli on ollut maustumassa 6 tuntia) on ihan järjettömän hyvä. Kävin ihan asiana sitä äsken maistelemassa 😋. Sitruunan hapokkuus yhdistettynä tuohon voimakkaasen juustoon on yllättävän toimiva. 


Heja Sverige siis. Kyllä Ruatsalaiset osaa! 



Joulun kalaherkku - Västerbotten silli
  • 1 pkt sillifileetä (n.160g)
  • 200g ranskankermaa
  • 2 pientä salottisipulia kuutioituna (tai silputtua ruohosipulia)
  • ½dl persiljaa silputtuna
  • 80g pieneksi raastettua Västerbotten juustoa
  • 2rkl majoneesia
  • 1 sitruuna
  • ripaus suolaa ja pippuria
Huuhtele ja valuta filee ja leikkaa sopiviksi suupaloiksi. 
Sekoita kaikki muut ylläolevat ainekset. 
Sitruunasta raasta puolikkaan kuoret mukaan ja mehu koko sitruunasta. 
Lisää sillit kastikkeeseen ja anna maustua vuorokausi. Nauti!



Keto Blinit - Herkkua juhlapöytään

| on
12.12.19

Nämä herkut sopivat niin alkupaloiksi kuin illan istujaisiin, ja on super-helppo tehdä, eikä muuten kalpene perus-blineille!

Reseptin nappasin yhdeltä ihan lempparisivustoistani KETODIETAPP.COM -sivustolta. 

Pinnalle laitoin tuorejuustoa, graavilohta sekä mäti-sipuli-smetanasekoitusta. Kaprikset jäi kauppaan.


Kirjolohenmäti on ihan lemppariani, se on isompirakenteista (ja huomattavasti edullisempaakin) kuin vaikkapa muikunmäti ja poksuu kivasti suussa 😀 .

KETO BLINIT
  • 60g mantelijauhoja
  • ½tl leivinjauhetta
  • 2 kananmunaa (keltuaiset ja valkuaiset eroteltuna)
  • ripaus suolaa
  • 3rkl mantelimaitoa
  • 20g voita
  • 1rkl neitsytoliiviöljyä
Pinnalle:

Graavi- tai kylmäsavulohta, smetanaa, mätiä, hienonnettua sipulia (kapriksia) ja tuoretta tilliä. 

Laita keltuaiset kulhoon voin ja mantelimaidon kanssa. Sekoita. 
Lisää kuivat aineet kulhoon ja sekoita tasaiseksi. 
Vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Lisää vaahto taikinaan ja sekoita hellästi. Älä vatkaa liian voimakkaasti, muuten blineistä tulee lättänöitä. 

Kuumenna öljy keskilämmöllä pannussa. 
Laita kukkurallinen ruokalusikallinen taikinaa per blini pannulle ja anna kypsyä noin minuutti per puoli ja nosta sivuun. Done. 


Päällystin blinit näin: levitä hieman tuorejuustoa blinin päälle. Pari ohutta siivua lohta. Sekoita smetana, sipuli ja mäti. Lusikoi pinnalle ja koristele tillillä. 

Tarjoile! 


Keto kukkakaaligratiini

| on
5.12.19

Kukkakaali, tuo ketoruokavalion ihmeraaka-aine. Siitä saa aikaan melkein mitä vaan, pizzoista wingsseihin, riisiin ja muffinsseihin. 

Syön kukkakaalta viikottain, yleensä monta kertaa viikossa, eri muodoissa. Paahtopaistin kanssa on meillä kuitenkin vain yksi tapa tarjota kukkakaalta; gratinoituna. 


Ennen gratiinin juustokastike tehtiin vähän samaan tyyliin kuin Bechamel, lisäämällä siihen vain paljon juustoa. 

Mutta gratiini ei tarvitse vehnäjauhoilla tai tärkkelyksellä suurustettua kastiketta, juustot riittää tekemään sen. 

Keto kukkakaaligratiini
  • 2 pientä kukkakaalta
  • 30g voita
Kastike:
  • 2,5dl kuohukermaa
  • 25g voita
  • 200g tuorejuustoa (maustamatonta)
  • reilusti juustoraastetta (150g noin ainakin)
  • ripaus muskottipähkinää
  • paprikajauhetta ripaus
Pinnalle:

  • 50g juustoraastetta
  • ½dl mantelijauhetta
Irroita kukkakaalista suupalan kokoisia kukintoja. Keitä niitä kiehuvassa vedessä kaksi minuuttia, ei enempää. Valuta hyvin. Lisää voi ja pyörittele kunnes joka puolella on voita. Laita uunivuokaan odottamaan.

Kastike:
Kuumenna kerma ja voi kattilassa keskilämmöllä. Lisää tuorejuusto ja sekoittele kunnes se on sulanut. Lisää muskotti ja paprikajauhe ja noin 150g juustoraastetta (mistä tykkäät, itsellä oli kermajuustoa tällä kertaa). Sekoittele kunnes sulaa. 



Kaada kastike kukkakaalin päälle ja varmista että ne kaikki peittyy kastikkeella. Ripottele päälle juustoraaste ja sitten mantelijauhe ja paista uunissa 200 asteessa noin 35 minuuttia. 


Mantelijauhe ruskistuu ja rapeutuu mukavasti pintaan. Tarjoile lihan kanssa. Meillä oli tällä kertaa karitsanviulu.


*