¤ Reseptejä ¤ Autoimmuunisairauksien hoitoa ruokavaliolla ¤ Matkustelua ¤ Tuotetestausta ¤ Ravintolatärppejä ¤

*

Kesän grillivinkit Vol 4 - Korianteri-lime-kanavartaat grillissä

| on
23.6.19

Grillivinkkien sarjatulitus lähtee nyt lihalinjalle. Kesäisin mun yrttirakkaus lähtee aina uuteen nousuun, johtuen siitä että saan ruukkuyrtit sentään jotenkuten kasvamaan parvekkeella. Juhannusgrilliin halusin makkaroiden ja karitsan lisäksi jotain kevyempää lihavaihtoehtoa jossa yrtit pääsisivät pääosaan. 
Googlailin tovin ja törmäsin pariinkin mielenkiintoiseen reseptiin, mm. tähän Kikkoman-sivuston sekä Soppa365-sivuston reseptiin, ja sooloilin niistä sitten oman. Useimmissa resepteissä vartaisiin käytetään rintafileitä, mutta itse koen että ne helposti kuivuvat, siksi suosin oikeastaan melkein kaikessa kokkauksessa paistileikettä, joka siis on reisilihaa, ja rasvaisempaa kuin fileet. Meillä ei rasvaa pelätä.
Tein suht' suuren satsin, mutta voit puolittaa ohjeet jos syöjiä on vähempi. Meitä oli viisi, mutta vartaita jäi vielä rääppiäisiinkin.

KORIANTERI-LIME-KANAVARTAAT
  • 1200g broilerin paistileikettä
  • 2 limen mehut
  • puolikkaan sitruunan kuoret suikaloituna
  • 3-4rkl neitsytoliiviöljyä
  • nippu korianteria (maun mukaan)
  • nippu sitruunamelissaa
  • muutama basilikan lehti
  • 1,5rkl inkivääriä raastettuna
  • 4rkl japanilaista soijakastiketta
  • 1tl paprikajauhetta
  • kuusenkerkällä maustettua merisuolaa (maun mukaan)
  • 2 pientä tai yksi iso valkosipulin kynsi raastettuna
  • puolikas chili hienonnettuna
  • ripaus sipulijauhetta
  • grillitikkuja
Sekoita marinadin ainekset tasaiseksi. Lisää yrtit marinadiin. 

Leikkaa paistilihoista parin sentin levyisiä suikaleita. Tee niistä tarpeeksi pitkiä että saat ne pujotettua vartaan läpi ns. "viikattuna". Sekoita suikaleet hyvin marinadiin, peitä kulho kelmulla ja anna maustua jääkaapissa mielellään ainakin pari tuntia. 


Laita sitten grillitikut likoamaan veteen jos käytät puisia. Anna niiden liota 5-10 minuuttia. 


Ala täyttää vartaita. "Viikkaa" suikaleet kahtia ja lävistä tikuilla, eli yksi suikale menee siis kahdesti läpi tikusta. Tee vartaista haluamasi kokoisia. Meillä oli pitkiä tikkuja joista molempiin päihin jäi nelisen senttiä vapaaksi. Paistilihat saa laittaa aika tiiviisti, näin vartaista tulee vähän kuin Kreikkalaiset Souvlakityyliset. 


Sitten vain grillailemaan. Me grillattiin nää ns. sileän levyn päällä johon hieroimme hieman öljyä, käännellen välillä.


Tarjoile vartaat TZATZIKIN kanssa!


Käy kurkkaamassa muut Grillivinkkisarjan postaukset:



Kesän grillivinkit Vol 3 - Karin grillipaprikat

| on
23.6.19


Tänään jatkuu grillivinkkien sarjatulitus. Halusin saada ne kaikki blogiin mahdollisimman pian ennenkuin reseptit unohtuu, ja sitäpaitsi olemmehan keskellä parasta grillikautta, niin ajastuskin olisi vähän itsensä ampumista jalkaan. Eli spare with me, tän jälkeen siirrytään lihoihin 😀

Nyt seuraa siis oiva lisuke tuhdeille lihoille, ja valmistuskin sujuu kuin tanssi. 

Paprikat ovat parhaimmillaan paahdettuna tai grillattuna, jolloin niiden makeus nousee pintaan. Ne voi paahtaa tai grillata sellaisenaan, tai marinoida ne etukäteen. 
Ystävämme Kari ei ole reseptien ystävä, vaan kokkailee intuitiolla, maistelee ja lisäilee aineksia kunnes maku miellyttää. 
Siksi tässä reseptissä ei anneta määriä. Nyt saa ja pitää mennä omien tai apukokin makunystyröiden siivittämänä eteenpäin. 

KARIN GRILLIPAPRIKAT

MARINADI:
  • öljyä
  • Weberin hampurilaiskastiketta
  • Sweet Chili-kastiketta
  • soijakastiketta
  • Chili Explosion maustesekoitusta (Santa Maria)
  • BBQ & Grill Mesquite maustesekoitusta (Santa Maria)



Lohko paprikat neljään osaan ja pyörittele marinadissa. Anna maustua jääkaapissa n. 20 minuuttia. 

Grillaa ylätasolla, matalalla lämmöllä kunnes pinta mustuu hieman ja pehmenee, mutta sisusta on vielä aavistuksen napakka. Tarjoile. Super-NAM! 

Käyhän muuten tykkäämässä myös FB-sivuillani osoitteessa: 
https://www.facebook.com/kotigourmeeta/ . 
Instagramissa taas seikkailen osoitteessa:
https://www.instagram.com/kotigourmeeta/

Ihanaa grillauskesää toivotellen,
Kodinhengetär Hanna


Kesän grillivinkit Vol 2 - Lohi-pekonirullat grillissä

| on
22.6.19

Kala on olennainen osa suomalaista juhannuskattausta, oli se sitten missä muodossa tahansa. Itse olen vähän kyllästynyt purkkisilleihin ja vaikka itse voisin vetää graavilohta ihan sellaisenaan napaa kohti, ei sekään oikein sopinut muihin tarjottaviimme. 
Vietimme juhannusta samassa seurassa kuin edellisvuonnakin, ja vaikka ukkeli meinasi ettei kalaa saisi olla ollenkaan 'kun se ei sovi näihin muihin...', en aikonut antaa periksi. Onneksi en ollut ainoa jonka kalahammasta kolotti, mikä selvisi suunnitellessamme juhannusmenua whatsappissa. Muisteltiin edellisvuoden lohirullia, miten herkullisia ne olivat, vaikkakin hajosivat, JA suurin osa juustosta valui pois, ja mietittiin miten reseptiä voisi muuttaa jotta ne pysyisivä tällä kertaa kasassa.
Googlaillessa törmäsin TÄHÄN Sami Lehtolan Soppa365-sivustolle jakamaan reseptiin, jota käytimmekin pohjana. 

Meillä oli tällä kertaa kirjolohta sillä se oli hyvässä tarjouksessa. Meidän kirjolohifileet jäivät aavistuksen paksuiksi koska liian tylsä veitsi. Paksuus ei vaikuta makuun mutta ohuemmilla siivuilla olisi saanut vielä napakammin rullattua. 

LOHI-PEKONIRULLAT GRILLISSÄ
  • 2pkt pekonia
  • 500g lohta TAI kirjolohta
  • 1pkt mustaa koskenlaskijaa
  • tillisilppua
Levitä pekonisiivut tiiviisti limittäin joko kelmun tai voipaperin päälle. 


Aseta pekonisiivujen päälle (kirjo-)lohisiivut, ja viipaloi päälle mustaa koskenlaskijaa ja tuoretta tillisilppua.



Paperia/kelmua apuna käyttäen rullaanapakaksi rullaksi kääretortun tyyliin ja laita kelmuun/voipaperiin käärittynä pakastimeen noin puoleksi tunniksi, tai kunnes aavistuksen kohmeessa.
Leikkaa noin parin sentin viipaleita. 





Meillä tuli kaksi pötköä tästä määrästä, kuvassa oleva jäi vähän lyhyemmäksi kuin edellinen pötkö. 


Edit* uusintakierros tehty kelmulla; huomattavasti napakampi ja muutenkin kaikin puolin onnistuneempi tulos.

Meillä oli erillinen teräspelti, jonka peitimme foliolla johon hierottiin hieman öljyä ennen kuin aseteltiin rullat pellille. Pinnalle vielä nokareita koskenlaskijaa. Näin grilli pysyy myös vähän puhtaampana ja mahdollisesti myöhemmin grillattavat jutut eivät saa kalan makua itseensä.



Grillausaikaa en osaa isommin arvailla, katsottiin että pekoni oli kypsää. Pekonin ja kirjolohen alkuun kummalliselta kuullostanut liitto oli yllättävän hyvä, mutta niinhän sanotaan että mikä tahansa missä on pekonia, maistuu herkulta. Niin tämäkin!

***
Edit:23.6. 
Tänään laitettiin uusintakierros ja tehtiin uunissa, käyttäen lohta. 
Käytin siis tällä kertaa kelmua voipaperin sijaan ja oli huomattavasti käytännöllisempi kaikin puolin. Noudatin myös alkuperäisen reseptin ohjetta 
ja paistoin molempia puolia kuumalla pannulla muutaman sekunnin, 
ennenkuin laitoin ne pellillä uuniin 15 minuutiksi. 
Voi taivas, miten hyvää 😋😋😋

***




Juhannuspöydästä löytyi myös:
-Norpan raikas juhannussalaatti 
-Korianteri-lime-kanavartaat
-Karin grillipaprikat
-Coleslaw A'la Kari Aihinen
-Raikas Tzatziki




Pssst. Saapi seurailla ja tykätä myös osoitteissa:
https://www.instagram.com/kotigourmeeta/ ja
https://www.facebook.com/kotigourmeeta/

Voit myös klikata itsesi lukijaksi palkista oikealla, tällöin saat reaaliajassa ilmoitukset uusista postauksista sähköpostiisi! ⇒⇒⇒

Kesän Grillivinkit Vol 1 - Norpan raikas juhannussalaatti

| on
22.6.19


Eilen vietettiin aurinkoista juhannusta hyvässä seurassa nautiskelemalla herkullisesta ruuasta ja juomasta. Oli niin ihanaa että pitkästä aikaa sää osui niin kohdilleen; lämmintä piisasi, eikä edes itikat vaivanneet. Otettiin kattauksen kanssa  ihan rennosti, ilman turhia viilauksia, joten excuse the shottilasit ja muu rekvisiitta siellä täällä. Ne on vain leppoisan elämän aineksia 😁

Leppoisaa juhannusta oli viettämässä myös Seppo, joka nautiskeli kun sai olla koko päivän ulkona kanssamme. Seppo on tottunut juhannustelija, ja on matkannut mukanamme jokaisena juhannuksena, oli matka minne tahansa; Löylyssä, Kaivopuistossa, Hotelli-juhannuksissa, mökkijuhannuksissa... you name it. 



Varjopuolena oli se että Seppo halusi tänä juhannuksena olla meidän molempien kanssa, KOKO AJAN. Jos toinen katosi hetkeksikään näköpiiristä, alkoi Seppo oitis komentamaan moista piilottelijaa takaisin. Se sai tosiaan hetkeksi suunnittelemaan rukkasia koirasta, sillä Seppo ei yleensä ole mikään louskuttaja. Onneksi iltaa kohden Seppo alkoi jo uskoa että sieltä veskistä tullaan myös takaisin 😂

Tästä alkaakin nyt postaussarja kesän grillivinkkeihin, minkä haluan aloittaa tästä herkullisesta juhannussalaatista, mikä oli super-raikas seuralainen tuhdille liha-annokselle. Ja tätä saa muuten tehdä juhannuksen jälkeenkin 😉




Resepti salaattiin tuli ystävän ystävältä, Nooralta (Norppa), joten kaikki kunnia hänelle.

Tästä tulee sitten ihan kunnon satsi; meitä oli 5 ja jäi mukavasti sekä myöhäisillan että aamun rääppiäisiinkin. Kaalissa onkin se hyvä juttu että se säilyy rapsakkaana ja fressinä pidempään kuin lehtisalaatista tehty salaatti.




NORPAN RAIKAS JUHANNUSSALAATTI
  • 2 keskikokoista varhaiskaalta
  • 1 pussi (200g) pakasteherneitä
  • 400g raejuustoa
  • tillisilppua
  • ripaus suolaa
  • valkosipulisalaattikastiketta tarjoiluun
Sulata  herneet.
Suikaloi kaalit juustohöylällä. Juustohöylää voi aavistuksen taivuttaa niin saa isompia suikaleita. 

Voit myös käyttää raastinta tai monitoimikoneen raastinosaa, 
mutta halusimme vähän parempaa purutuntumaa 
kuin mitä ihan silpusta olisi tullut...

Sekoita salaatin ainekset. 
Tarjoile valkosipulisalaattikastikkeen kera. Tässä salaatissa toi valkosipulisalaattikastike on olennaisessa osassa, koska salaattia ei muuten juuri mausteta. 

Yksinkertaista, mutta niin hyvää!


  • Coleslaw-salaatti tehtiin Kari Aihisen reseptillä. TÄÄLTÄ löytyy vinkkejä Coleslaw-salaatteihin, sekä linkki Kapen reseptiin.

  • Tsekkaa muut raikkaat salaatit yhden otsikon alta TÄÄLTÄ




Saa myös 👍👍👍 osoitteessa https://www.facebook.com/kotigourmeeta/

Instagramissa seikkailen osoitteessa https://www.instagram.com/kotigourmeeta/

Rakkaudesta Romaniaan; Kaupungista maalle - Tuleeko tästä meidän uusi koti?

| on
19.6.19

Edellisessä kirjoituksessa, lomamatkallamme Romaniaan, vierailimme häissä , ja juhlien loputtua matka jatkui kohti ukkelin kotikylää. Pysähdyimme matkalla syömään, siis sillä lailla aamukolmen maissa terassiravintolaan. 

Romaniassa parasta on se että tällaiset ravintolat ovat auki läpi yön. Myös alkoholia saa ostettua keskellä yötä kaupasta. Ei sillä että usein tulisi tarvetta, mutta tällä reissulla tuli. 

Mukanamme oli ukkelin veli naisystävineen sekä pariskunta joka oli myös ollut ystäviemme häissä, ja ukkeli tilasi meille kaikille lihakeitot (Romaniassa on PAKKO syödä keittoja! Out of this world!), ja pääruuaksi upporasvassa paistettuja sian aivoja, mikä on perinteinen Romanialainen herkku, jota ukkelin on saatava joka reissulla. 



Olen itse aiemmin vain maistanut tätä kerran, mutta mielikuva siitä mitä olin syömässä ei antanut periksi. Tällä kertaa söin lähes koko annoksen, ranskanperunoita lukuunottamatta. Ei ne minusta mitään erityistä herkkua olleet, kaikenhan saa maistumaan hyvältä kun sen paistaa rasvassa, eikö? Luulen silti että kiintiöni sian aivoista on nyt täynnä pitkäksi aikaa, ellei jopa ikuisesti. 😂 

Tosiasiassa suostuin ottamaan annoksen vain jotta saisin siitä kuvia. Rakkauteni kaikkeen romanialaiseen sai kolauksen viime aikojen Silja Linen ruokien alkuperästä alkaneesta kohusta. Toki olen sitä mieltä että tulisi tarjota kotimaista lihaa jos sitä on tarjolla, mutta Romania nostettiin turhaan kohussa esille jotenkin likaisempana ja epähygieenisempänä lihantuottajana, kun tosiasiassa he ovat yksi suurimpia siantuottajia Euroopassa. 

Romaniassa myös suuri osa viljelijöistä ja tilallisista tuottavat luomua. Toivomme kovasti että tilanne ei muuttuisi, mutta ilmeisesti Kiina hätyyttelee Romanian lihamarkkinoita, millä voisi olla katastrofaaliset vaikutukset Romanian agrikulttuuriin.

Terassilla ukkeli törmäsi vanhoihin ystäviinsä, ja päätti ettemme me palaakkaan hotelliin. Nukahdettuani kuuden aikaan aamusta pöytään, päätti ukkeli varata minulle huoneen yläkerran motellista, missä sitten nukuinkin pari tuntia. 



Herättyäni palasin terassille missä sama porukka istui edelleen, kukaan ei ollut nukkunut silmäystäkään. Hyppäsimme autoon ja viimein matka jatkui ukkelin kotikylään, missä oli edessä koko päivän kestävät bileet, jonne koko kylä oli tervetullut. 

Ukkeli soitti tutulle Romani-ystävälleen, ja pyysi hoitamaan paikalle Romani-bändin. Bändin alettua soittaa, alkoi pikkuhiljaa uteliaita päitä ilmestymään portille, eikä aikaakaan kun he jo uskaltautuivat mukaan. 




Toisen tuttavan hän lähetti hakemaan nuoren vuohen, josta keiteltiin rautapadassa ihan järjettömän herkullinen pataruoka. 




Päivä oli pirun kuuma, ja koska luulin nukkuvani edellisen yön hotellissa, en ollut varautunut 35 asteen helteeseen. Lopulta pyysin ukkelin serkulta sakset ja leikkelin farkuistani lahkeet pois. Done. 

Kellon lyödessä seitsemän illalla, oli ukkeli viimein valmis nukkumaan ja saimme nukuttua ainoat kunnon yöunet tänä yönä. 

Edessä oli pitkään odotettu maanantai. Pitkään odotettu siksi, että meillä on pieni suuri unelma, joka itseasiassa sai alkunsa jo vuonna 2010. Sitten tapahtui elämä, ja unelmamme ottivat hetkeksi uuden suunnan, tai, no, moneksi vuodeksi jopa. Mutta viimeisen parin vuoden aikana olemme palanneet alkuperäiseen suunnitelmaan ja miettineet miten se voitaisiin vielä toteuttaa. 





Tämä talo sai alkunsa jo kymmenen vuotta sitten, ja se on maannut koko tämän ajan tyhjillään ja keskeneräisenä. Nyt haluaisimme sen saada valmiiksi, mutta osa rakenteista on uusittava. Tarkoitus oli hoitaa rakennusasioita ja tarkistuttaa papereita, mutta jälleen meidän superonni kohtasi... maanantai olikin pyhäpäivä, ja toimisto oli kiinni. Tiistaina olisimme jo Bukarestissa lentokentällä kun toimisto aukeaa. Jälleen turha reissu. Ukkelihan kävi jo kuukausi sitten yhden turhan reissun, kun velipoika ei saapunutkaan paikalle allekirjoittamaan papereita. Tää on niin tätä! 

Päätimme jälleen koota ystävät kokoon ja pitää grilli-illan. Saadaksemme kunnon lihat ja kasvikset, lähdimme ostoksille Adjudiin mistä löytyy useita lihakauppoja ja suuri maalaismarketti.




Pyysin saada ottaa kuvia lihakaupasta ihan samasta syystä kuin mitä aiemmin mainitsin. Kauppa oli puhdas, kaikki tasot hohtivat kirkkaina, meitä palvelleella lihamestarilla oli hanskat kädessä käsitellessään lihaa, ja hän vaihtoi hanskat siirtyessään makkarapuolelle. Yllä olevassa kuvassa näkyy seinällä hygieniaohjeet ja kortti mihin merkitään mitatut lämpötilat päivän aikana. 



Ostimme kaupasta possun fileitä, raakamakkaroita ja Mici-makkaroita joista kirjoitin reseptin TÄÄLLÄ .



Maalaismarketti oli sulkeutumassa, mutta muutama koju oli vielä auki, mistä ostimme ihanan makeita luomutomaatteja, sipulia ja kurkkua, joista teimme yksinkertaisen mutta maukkaan salaatin joka maustettiin viinietikalla, oliiviöljyllä ja suolalla. 











Ystävämme kävi vielä nappaamassa kotoaan fermentoituja kasviksia ja feast was done! 



Ihana ilta kaikenkaikkiaan, enkä malta odottaa seuraavaa reissuamme. 
Kuten sanoin, tää oli tältä erää viimeinen ilta Urechestissa, ja lähdimme hotellia kohti vasta puolen yön aikaan. Herätys oli kahdelta aamulla, jolloin tuttava-taksikuskimme tuli meidät noutamaan jälleen neljän tunnin ajomatkalle. 
Hieman huolestutti jälleen ilmestynyt valtava myrsky yhden aikaan aamuyöllä, mistä muuten allaoleva kisu antoi jo vinkkiä illan aikana tuulen jo voimistuttua. Myrsky kuitenkin oli hävinnyt kun kahdelta heräsimme, eikä siitä ollut taaskaan vesipisaraakaan jäljellä kadulla.



Needless to say, nukuimme koko matkan lentokentälle. Nyt on lomablues...
Tulossa hotelliarvostelua Bukarestiin seuraavaksi...

Oletko sä koskaan miettinyt lomamatkaa Romaniaan? Veikkaan että et 😂. 
Se on kuitenkin varteenotettava ja edullinen vaihtoehto vaikkapa Bulgarialle tai Puolalle, jakaahan se myös Mustanmeren rantaviivan Bulgarian kanssa. 

Käy kurkkaamassa muut postaukset Romaniasta TÄÄLTÄ.

PIENI PYYNTÖ VAIN...

Olisi superihanaa jos klikkaisit itsesi lukijaksi. Jos olet koneella,  'LUE'-nappula löytyy tuolta oikeasta sivupalkista ⇛⇛⇛

Jos taas olet kännykällä, löydät nappulan jos vaihdat mobiiliversion internet-versioon ja selaat alas. 

Rakkaudesta Romaniaan - Vieraana Romanialaisissa häissä

| on
19.6.19

Palattiin eilen pikaiselta neljän päivän Romanian reissulta, ja täytyy myöntää että olen varsin onnellinen että lomani jatkuu juhannukseen saakka. Neljään päivään oli mahdutettava niin paljon, että unet jäivät todella vähiin. La-su-välisenä yönä menin kahden tunnin unilla, ja ma-ti nukuin vajaan tunnin. 

Ukkeli-parka joutui vielä töihin eilen heti saavuttuamme kotiin, vaikka teki kuolemaa 😂. Hänen saavuttuaan kotiin nukuttiinkin sitten likimain koko loppupäivä.

Saimme kutsun Romaniaan ystävien häihin, mikä oli aivan upea kokemus. Romaniassa häät ovat varsin hulppea tilaisuus ja niiden järjestämiseen käytetään runsaasti aikaa ja rahaa. Romaniassa myös häälahjaksi annetaan kuitenkin rahaa, millä pariskunta kattaa niin häistä tulleet kustannukset kuin saavat pienen (tai suuren) pesämunankin. Riippuen tietenkin vieraiden määrästä, puhutaan kymmenistä tuhansista euroista lahjarahaa. 

Olin odottanut tätä tilaisuutta innolla, sillä olihan se päivä prinsessana minullekin, ja hankin tilaisuutta varten upean iltapuvunkin. 




En yleisesti käytä kauheasti aikaa peilin edessä, ja meikkipussinikin on tähän asti ollut varsin ankea, mutta nyt satsasin jopa meikkeihin ihan kunnolla, ja harjoittelin iltaa varten varmasti viikon. Se oli hyvä, sillä tapahtumien edetessä vähän toisin kuin oli suunniteltu, aikaa jäi todella vähän valmistautumiseen...

Olimme alunperinkin varsin tiukalla aikataululla, sillä ukkeli päätti että hankkii puvun vasta paikan päältä, PÄIVÄÄ ennen häitä. Not-a-good-idea! 
No, puku löytyi, mutta korjausompelimossahan ei sitten ollutkaan aikoja vasta kun seuraavalle viikolle. Kiitos ihanan ystävämme Vion, hän soitti työpaikalleen toiseen pukuliikkeeseen samassa ostoskeskuksessa ja taivutteli heidän oman ompelijan tekemään maksua vastaan korjaukset pukuun, vaikka se olikin ostettu muualta. Kiitokseksi ostimme sitten paidan, solmion ja kengät heiltä. 
Eikä meidän haasteet siihen loppuneet. Täytyihän rouvan tukka ja kynnetkin saada kuosiin, ja ukkeli olikin varannut ajat meille kampaamoon, jossa meidän molempien kuontalot tuhottiin. Siis ihan oikeasti. 

Kampaukseni oli kamala. 

Tupeerattu pehmeä sotku, vaikka olin nimenomaan sanonut että nyt tarvitaan vahvaa, hyvin kiinni olevaa kampausta, jonka on kestettävä seuraavat parikymmentä tuntia. Ukkelin parturoija oli luultavasti sokea, sillä minäkin parturoin ukkelin paremmin.

Ukkelin kera juostiin sitten Baneasan ostoskeskusta etsimässä kampaamoa josta löytyisi aika hääkampaukselle ja kynsille lauantaipäivänä, ilman ajanvarausta. Ja  lopulta myös löysimme. Ukkeli löysi parturin itselleen toisesta paikasta ja minä pääsin sellaisten ammattilaisten käsiin toisessa salongissa että oksat pois. Edessäni istui ihana kynsiteknikko joka loi minulle kauniit mutta yksinkertaiset kynnet, ja takanani työskenteli mieskampaaja, joka teki ihan ilman tallentamiani kuvia minulle kauniin kampauksen, joka muuten kesti aamuun saakka. 




Tarkoitus oli olla hääjuhlissa seitsemän paikkeilla, mutta tyypilliseen tapaamme ei haasteillemme tullut loppua...

Bukarestista on noin neljän tunnin ajomatka Onestiin,  josta ystävämme ajeli meitä hakemaan, ja kuten meidän onneen kuuluu, juuttui hän onnettomuuden takia ruuhkaan, ja oli lopulta pari tuntia myöhässä. Päästessämme viimein matkaan, iski yhtäkkiä valtava myrsky, ja vettä tuli niin paljon ja niin voimalla ettei edes pyyhkijöistä ollut mitään hyötyä, ja näkyvyys oli nolla. Edellä olevat autot ajoivat n. 10km/h hätävilkut päällä, ja minulla iski stressi-ihottuma kasvoihin 😂. 

Myrsky kuitenkin loppui yhtä äkkiä kuin tulikin; oli kuin joku olisi vain laittanut valot takaisin päälle ja tiekin kuivui minuuteissa, olihan lämpötila ulkona yli 30 astetta. Ihottuma jäi. Saattoi se tulla auringostakin, mutta menen stressillä 😂




Lopulta pääsimme paikalle ennen kymmentä. Harmitti kun missasimme hääparin ensimmäisen tanssin, mutta morsiamen isä lähetti meille siitä videon. 

Paikka oli käsittämättömän upea ja ylellinen,  pihalla pulppusi suihkulähde. 



Pöydät oli numeroitu ja kaikilla oli omat paikat. Pöytäseuranamme oli ukkelin veli ja serkku seuralaisineen. 

Ruoka tarjoiltiin pöytiin, ja kuten Romanialaiseen tapaan kuuluu, sitä oli enemmän kuin tarpeeksi. Tarjoilun välissä oli suht' pitkät välit, mikä on tarkoituskin. 




Romanialaisissa häissä kun ei pöydässä juuri napoteta, vaan ruokalajien välillä tanssitaan, seurustellaan, ja tutustutaan ihmisiin. 



Tarjonta alkoi kylmillä alkupaloilla; juustoilla, lihapateilla ja kanafileillä Tzatzikin kera. Juomina pöydässä oli valmiina alkoholittomat kuten mehut, limukat ja vedet. Viineissä oli valittavina valko- ja Rose-viinit, jotka tuotiin pöytään kannuissa. Lisäksi oli tilattavissa vahvempia, kuten viskit ja vodkat. Vieraat eivät maksa juomista häissä. 

Seuraavaksi tarjoiltiin kalaa, perunakrokettia ja riisiä.





Ja kolmannella tarjoiltiin paahtopaistia, lihahyytelöä ja perunapaistosta.





Eikä lämpimät ruuat siihen loppuneet, sillä ulkona oli myös vartaassa kokonainen sika, ja sen kanssa tarjolla paikallista Palinkaa, hyvin vahvaa alkoholia. 


Hääkakku leikataan Romanialaisissa häissä vasta illan loppupuolella, ja se onkin merkki juhlien tulosta pian päätökseen. Kakun jälkeen vieraat laittavat nimensä ja haluamansa summan rahaa pöydissä valmiina odottaviin kuoriin ja käy ojentamassa kuoren hääparille. 



Vieraat pääsevät lopuksi myös kuvaan hääparin kanssa, ja pääsimmepä kuvaan myös morsiamen vanhempien kanssa.






Kaiken kaikkiaan super-upea tilaisuus. Ukkeli uhkailee että meidänkin tulee vielä viettää romanialaiset häät joskus, minusta se kuitenkin olisi vähän hassua, olemmehan olleet jo naimisissa pian 16 vuotta. Häitä olemme jo viettäneet niin Englannissa kuin Suomessakin. Mutta miksipä ei... Onhan meidän elämämme kulkenutkin Englannin kautta Suomeen, ja tulevaisuudessa myös Romaniaan, ainakin osaksi vuotta.

Seuraavassa tekstissä unelmista enemmän... So stay tuned!






Palkintoa lunastamassa Coddler & Toddlerissa-koko perheen kauneuskeskuksessa

| on
11.6.19
Heipparallaa! 

Tänään ei puhuta ruuasta, tai ketoruokavaliosta, vaan kauneudesta...



Mitä kauneuspostaukset sitten tekevät ruokablogissa? 
No joskus on vain tehtävä poikkeuksia, ja tämä on yksi niistä. 

Voitin tässä taannoin nimittäin toisenkin arvonnan sosiaalisessa mediassa, nimittäin Pinja's blogin instagram-sivuilla arvottiin sokerointipaketti tähän uuteen kauneuskeskukseen Helsingin Jätkäsaareen. 

Kyseessä siis EI ole yhteistyöpostaus, 
vaan silkka 'Thank you' ilmaisesta palvelusta, 
samaan tapaan kuin tein postauksen Little Italy-
festareista voitettuani illallisen siellä.

Olin jo tovin halunnut käydä tsekkaamassa paikan. Paikan yrittäjä, Sari, on nimittäin vanha tuttuni (tai nuori, niinkuin minäkin😁😁), ja Sari teki minulle mm. permiksen ollessaan vielä koulun penkillä ammattiinsa. Löysin luottokampaajan siltä istumalta; kerrankin joku ymmärsi mitä hain, niinkuin heti. Harmi vain että olen hirveän laiska pitään yllä tätä kuontaloa, joten mua näkee kampaamon tuolissa vain ehkä kerran vuodessa, ja näin ollen ei taas oltukkaan nähty aikoihin. 

Arvonnan siis suoritti Pinja, ja oli silkkaa sattumaa että arpaonni sattui just mulle, mutta silti tunsin siitä ihan vähän syyllisyyttä, ja mietin luuleekohan kaikki että tää oli jonkin sortin set up. No, Sari oli kuitenkin ihan yhtä ihmeissään kuin minäkin kun hälle selvisi voittaja, joten oli vain uskottava että nyt on onnen viikko vain sattunut kohdalle meikäläiselle. 


Tää tuli niiin täydelliseen saumaan, sillä ollaan juuri lähdössä Romaniaan ystävien häihin erittäin lyhyellä varoitusajalla ja kaikki, KAIKKI piti ostaa kerralla, iltapuvusta matkalippuihin, kampaajat ja kynnet paikan päällä, ja ukkelin puku, ja mitä vielä... kengät ja laukku edelleen ostamatta...
Nyt ei tarvi sentään huolehtia karvaisista sääristä.



Coddler & Toddler on täyden palvelun kauneuskeskus, jossa erikoisuutena on erityisesti lasten viihtyvyyteen ja hyvään kampaamokokemukseen tähtäävä palvelu. Lapsille löytyy makee leikkipaikka, jossa varmasti viihtyy sillä aikaa kun äippä tai iskä on hoidoissa. 



Leikkipaikassa on myös valvottua toimintaa etukäteen ilmoitettuina aikoina, niin vanhempien ei tarvi stressata että mitäs se meidän Pirkko-Antero siellä oikein puuhailee. 



Eikä siinä vielä kaikki! Lasten hiustenleikkuusta tekee supersiistin tämä Ferrarituoli...



Saman katon alla on lukematon määrä eri palveluita; kampaamo-palvelut, pidennykset, ripset, kynnet, sokeroinnit, kasvohoidot, hampaiden valkaisu, mikroneulaus- ja täyteainehoidot. (Ja ihan varmasti jotain unohdin). 

Paikan päältä löytyy myös erillinen klubitila jonka voi vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin; vauvakutsut, synttärit tai polttarit, 
joihin voidaan räätälöidä erilaisia kauneuspaketteja. 


Coddler&Toddler sijaitsee ihan Jätkäsaaren Clarion hotellin kupeessa uuden puukerrostalon alakerrassa osoitteessa Välimerenkatu 3. Paikalle on helppo löytää julkisilla, sillä ratikka 9 pysähtyy kirjaimellisesti Coddler & Toddlerin ovelle. 

Tila on valoisa, avara ja ylellinen, mutta samalla rentouttava ja rauhallinen. Sisustukseen on satsattu selvästi. 

Minulle tää oli elämäni ensimmäinen sokerointi. I know, mä tuun niiin perässä näiden juttujen kanssa. Olen ihan liian laiska satsaamaan itseeni, ja se harmittaa. Nyt kun olen kuitenkin saanut Psoriasikseni remissioon ja se on pikkusta vaille kadonnut, en halua enää sheivata ihoa, sillä aina, AINA kun saan ihon rikki, se laukaisee psorin uudelleen. Sokerointi on turvallinen ja luonnollinen tapa, joskin ainakin näin eka kerralla varsin kivulias... That said, meinasin loppuvaiheessa jopa nukahtaa, kun siihen tottui😂. 

Harmikseni karvakammoisena en pystynyt kasvattelemaan kainalokarvoja, joten menin ja sheivasin ne muutama päivä sitten, mikä taas tarkoitti sitä että ne puolen millin tumpit eivät tarttuneet sokeritahnaan. Täten vaihdettiin kainalot viiksiin, joitten olemassaolosta en edes tiennyt ennenkuin ukkeli niistä mainitsi viime viikolla 😂. 


Ja kaikille 'anna kaikkien karvojen rehottaa'-ihmisille; be my guest! 
Minä taas olen yhteiskunnan ja naapurin Penan aivopesemä raukka 
joka tykkää karvattomista kainaloista, so shoot me!

Kiitos TESSA hienosta työnjäljestä ja vinkeistä. Ihanaa palvelua, todella!
Suosittelen testaamaan paikan, lasten kanssa tai ilman. Itsellä kävi mielessä Clarionin loistava sijainti ihan Coddler&Toddlerin vieressä... Tyttöjen ilta tai polttarit, kauneushoitoja ja skumppaa ja jatkoille Clarionin Sky Bariin. Kelepais!

Ajanvaraus Coddleriin sujuu helposti TÄÄLLÄ

Ihanaa kesän jatkoa sinulle, lukijani. 

(Jos et vielä ole lukijani...⇰⇰⇰⇰⇰KLIK!)

*