Korona-karanteenia kuvina

huhtik. 9, 2020 0 comments

Karanteenikuulumisia täältä Espoosta!
Tai, no, pandemia-arjesta? sosiaalisten-kontaktien-välttely-arjesta? Poikkeusoloista?
Epätavallisesta arjesta joka tapauksessa. 

Mitä arkeeni siis kuuluu?

Vaikka mitä! Välillä tunnen oikein syyllisyyttä siitä miten hyvin minä voin, kun maailman talous ympärillämme romahtaa, ja koko maailma on kaaoksen keskellä. Omatkin tulot tipahti roimasti lomautuksen myötä. 

Minulla on toki huoli tulevaisuudesta, työpaikasta sekä toimeentulosta ihan yleensäkin, mutta mä olen niin kaivannut tätä aikaa itselleni, ja aika lailla tiedostamatta sitä aiemmin.

Olen paiskinut töitä ja ollut koko ajan menossa viimeiset 18 vuotta. Englannissa lomiakaan ei saanut ottaa yli kahta viikkoa kerrallaan, työpaikkojen välissä ei ole muutamaa viikkoa kauemman mennyt, ja nekin muutama viikko suhaten paikasta toiseen hakemassa niitä uusia paikkoja. Lomilla on reissattu ja jokaiselle päivälle on ollut suunnitelma. 

Nyt, mun suurin suunnitelma on; 'treenaanko tänään ylä- vai alakroppaa?' tai 'jaksanko pestä tänään ikkunoita vaiko en?' 


Olen luonut reseptejä ja syönyt hyvää terveellistä ruokaa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta joka päivä, panostanut kuvalaatuihin ja opetellut kamerani funktioita (viimein!!!). 


Sain myös yhteistyönä Ketopariskunnan kanssa tutustua heidän viimeisimpään teokseen, KETOPÄIVÄKIRJAAN, josta testasin ensimmäisenä alla kuvassa olevan kinkkupiirakan. 

Kinkkupiirakka - Resepti Ketopäiväkirjasta *kirja saatu*Lisää kuvateksti

Piirakka on ns. pohjaton piirakka, joka oli superhelppo tehdä ja sekä herkullinen että täyttävä. Piirakasta jäi puolet seuraavalle päivälle, joten tuunasin ne vielä pizzaksi aamubrunssille. 

Saan myös arpoa yhden KETOPÄIVÄKIRJAN seuraajilleni, MUTTA, hold your horses, pistän arvonnan pystyyn pääsiäisen jälkeen INSTAGRAM -tililläni, eli se kannattaa pistää nyt heti seurantaan, niin et missaa arvontaa! 

Olen myös suunnitellut tulevaisuutta niin blogin kuin ruokavalionkin suhteen (mistä myöhemmin enemmän), siivonnut kaappeja ja tehnyt asioita mihin koskaan ei ole tuntunut olevan aikaa. 

JA, mikä minulle on myös tosi tärkeää, ja mistä olen aika ylpeä, olen alkanut liikkua... taas! 
Olenhan toki saanut näitä spurtteja joskus ennenkin... (joka kevät), mutta nyt olen lähtenyt siihen täysillä, ja olen saanut aikaan toimivan rutiinin jota en niin helposti voi jättää välistä. 

Koirani saa nyt triplasti enemmän liikuntaa, ja olen aloittanut kotijumpat. Kotijumpissa hyvä juttu on se, ettei voi käyttää hyväksi säätä, lenkit kun voi jättää välistä kun ulkona ripsii vettä...


Olen alkanut seurata useita instagram-tilejä joissa on jaettu erilaisia kotona tehtäviä jumppia, ja koonnut niistä itselleni sopivia rutiineja. 

Ja nyt, tässä innostuksen huumassa, haluan haastaa myös sut, samassa tilanteessa kotona olevan nappaamaan kiinni kaikista ilmaisista treeneistä, ja tehdä asioita mitä olet pitkään aikonut, mutta et ole löytänyt siihen aikaa! 

Koska, joo, arki palaa vielä ennalleen, ja aika on kortilla taas, mutta jos saat NYT sen kipinän tulille, huomaat ehkä siellä tulevassa arjessa, että teet enemmän työtä sen eteen että sieltä LÖYTYY se aika, puhallat siihen hiileen, ja pidät sen kipinän elossa. 

Nyt on myös oiva aika tarttua muutenkin terveellisempään elämäntapaan. Tutkia sitä omaa ruokavaliota, ja kehoa, ja miettiä mitä voisi tehdä oman hyvinvointinsa eteen. Vaivaako sokerikoukku? Onko Netflix-seurana useammin karkkikulho kuin vaikkapa alla olevan näköinen kehoa ja mieltä hellivä lautanen. Tuoksuuko kotona pulla useammin kuin olisi tarpeen?

Blogistani löytyy koko ajan enemmän sokerittomia ja viljattomia reseptejä, mutta muista; ennen heräämistäni, kirjoitin blogia kaksi vuotta, eli täällä on ihan "perus" reseptejäkin "normaaliin" ruokavalioon. Yläpalkista vaan klikkailemaan! 



Tokihan tässä VOI allekirjoittaneellekin käydä niin että arjen palatessa ennalleen, pakkaan painot takaisin laukkuunsa, mutta taistelen sitä vastaan ihan kympillä. Ja mä uskon että mun kipinä on vasta aluillaan. Olen jo näiden parin viikon jälkeen alkanut nähdä pieniä muutoksia, olin haitsevinani pienoista hauiksen alkua selatessani tänään jumppavideoitani läpi... 😍

Kuka tietää, ehkäpä 30 vuotta sen jälkeen kun rakastuin Linda Hamiltonin hauiksiin Terminator 2:ssa, ja Tuuli Matinsalon vatsalihaksiin Fitness-lehden kannessa ollessani yläasteella, hankin ne itselleni 42-vuotiaana 😂 

Postaan muuten jumppiani Instagramiin, eli sinne vaan kurkkimaan etenemistäni! 

Ihanaa pääsiäistä ja kevättä juuri sinulle! 

Ja voimia tähän poikkeusaikaan, sillä tiedostan kyllä, että useimmille tää on ihan kaoottista aikaa, kotikoulujen, yritysten tilanteen jne vuoksi. 

Yritetään tehdä tästä poikkeusajasta paras mahdollinen meille itselle ja läheisillemme. 

Terveyttä! 









Kommentit

Related Posts

{{posts[0].title}}

{{posts[0].date}} {{posts[0].commentsNum}} {{messages_comments}}

{{posts[1].title}}

{{posts[1].date}} {{posts[1].commentsNum}} {{messages_comments}}

{{posts[2].title}}

{{posts[2].date}} {{posts[2].commentsNum}} {{messages_comments}}

{{posts[3].title}}

{{posts[3].date}} {{posts[3].commentsNum}} {{messages_comments}}

Social Media Buttons

Yhteydenottolomake

Mitä odottaa e-kirjalta

Kotigourmeeta VHH-reseptit e-kirja - kooste.

Jos seuraat minua sosiaalisessa mediassa, saatoit jo tietää e-kirjaprojektistan…

MEDIAKORTTI

Kotigourmeeta Media Kit by Hanna Visca