Suomalaisen joulupöydän klassikko: Imelletty perunalaatikko

jouluk. 20, 2016 12 comments
Tässäpä ohje perinteiseen tuuvinkiin eli imellettyyn perunalaatikkoon. 
Ohje on nyt testattu kahteen kertaan ja hyväksi todettu. 
Kun ensikertaa päätin tehdä tämän itse, käydessämme kaupassa meinasin kyllä jättää perunat kauppaan kun maistoin Chef Wotkinin perunalaatikkoa jota siellä oli tarjolla. Olipa kyllä herkullista. Suosittelen, jos ette jaksa alkaa itse vääntämään. 



Päätin kuitenkin tehdä lopulta itse, sillä se jos joku saa hyvälle mielelle jouluna, että pöytä notkuu herkkuja ihan omilla kätösillä tehtyinä. Päätös oli oikein onnistunut sillä tämä onnistui täysin yli odotusten.

Selasin eri ohjeita muutaman päivän, ja päädyin reseptiin suomalainen joulu-sivustolta  (KLIK), sitä kun olivat muutkin kehuneet käyttävänsä. Päädyin kuitenkin laittamaan huomattavasti vähemmän maitoa, n.5-6dl vaikka ohje käski laittaa 8dl. Voit myös käyttää kevytmaitoa josta pari desiä korvaat kermalla kuten tein edellisvuotena. 

Olen silti päivittänyt ohjeen nyt 2017-jouluna täysmaitoon, sillä tällä kertaa maku oli mielestäni vieläkin parempi kuin 2016-versio. 


IMELLETTY PERUNALAATIKKO

  • 2kg jauhoisia perunoita (Ostin Hertha-lajiketta, mutta sivusto suosittelee vielä tärkkelyspitoisempaa PITO-perunaa)
  • 50g voita
  • 1,5dl vehnäjauhoja
  • 6dl täysmaitoa 
  • 2tl suolaa
  • 1/2tl muskottipähkinää

Kuumenna uuni 60c asteeseen. Tässä pitää olla aika tarkka sillä jos lämpö ylittää 75c astetta, imellys ei tapahdu ja kaikki menee pieruksi. 



Keitä perunat KUORINEEN pehmeäksi. Kuori ne kuumana ja muusaa. Säilytä kuoret! Jos käytät sähkövatkainta, pidä huoli ettei lähde lapasesta se vatkaus, me ei haluta liisteriä... VIELÄ.



Lisää muusiin vehnäjauho kun se on n. 65 asteista ja sekoita hyvin. 

Laita seos uuniin vähintään 3 tunniksi, ohjeen mukaan sitä voi imellyttää yönkin yli, minä jaksoin sen 5 tuntia.
Muusin kuuluu löystyä ja maistua selvästi makealta. 
Laita perunan kuoret kulhoon ja kaada maito sekaan. Näin maito saa lisää makua. 

Kun muusi on imeltynyt, voit lisätä voin, kuorista siivilöidyn maidon,  suolan ja muskotin ja sekoittaa niin että seos on jälleen tasainen. Ohje neuvoo että tulisi olla jotain löysän puuron ja tukevan vellin väliltä. Minusta omani oli juuri sitä. 


JOS aiot pakastaa laatikot, 
tee se tässä vaiheessa (anna jäähtyä ensin).


Kun olet valmis paistamaan, kuumenna uuni 150-175c asteeseen ja laita laatikot uuniin kolmeksi tunniksi, mielummin vähän ylikin jos vain aikaa on. 

Minä pakastin laatikot, koska me syödään näitä useampana päivänä, ihan Uuteen vuoteen saakka eri vieraita kestitessämme, ja näin se vain on helpompaa. 

Ja koska lähdemme reissuun johon pakastetut eväät tulee mukaan, kirjoitin paisto-ohjeen kanteen siltä varalta ettei pääse unohtumaan hulinassa :D





Kommentit

  1. Imelletty perunalaatikko.
    Tässä varma ohje lyhyesti.

    Tässä ohjeessa on otettu huomioon kaikki perunalaatikon imeltämisen perusteet ja tämän mukaan tehty imeltäminen ei voi epäonnistua, joten siirappia ja sokeria ei tarvita.

    1. Kuoritaan perunat
    2. Keitetään vähässä suolattomassa vedessä
    3. Soseutetaan keitinveteen. Tarvittessa notkistetaan lisäämällä 80 asteista vettä. Vesi on tärkeä osa imellyttämistä
    4. Jäähdytetään sose 77 asteiseksi. Korkeammassa lämpötilassa jauhot "palaa".
    5. Lisätään jauho ja sekoitetaan soseeseen. Mitään muuta ei tässä vaiheessa lisätä.
    6. Laitetaan 77 asteinen sose imeltymään 65-70 asteiseen uuniin. Tässä lämpötilassa tapahtuu alfa-amylaasireaktio ja beetta-amylaasireaktio.
    7. Tarkistetaan imeltyminen noin puolen tunnin kuluttua. Lisätään jauho jos ei merkkiä imeltymisestä
    8. Annetaan imeltyä 2-6 tuntia. Voi jatkaa muutaman tunnin - yön yli aamuun
    9. Lisätään suola, voi ja maito. Voi maustaa. Siirappia ja sokeria ei tarvita.
    10. Paista 130-150 asteessa 2-3 tuntia

    VastaaPoista
  2. Hei, ihanaa kun eksyit blogiini ja kiitos kommentistasi!

    Muistan myös ensi kertaa reseptiä etsiessäni valinnan vaikeuden, niin monissa resepteissä sitä siirappia lisätään. En kuitenkaan sortunut.

    Meidän ohjeissa taitaa olla lähinnä eroja asteissa. Itse olen vain tarkkana ettei ole liian kuumaa jauhojenlisäys- ja imellytysvaiheessa, mutta mittaria en ole enää viime kerralla käyttänyt. En usko että vanhankansan mummotkaan ovat mittarin kanssa tätä herkkua valmistaneet. Siirapin ja sokerin lisäyksen uskonkin jääneen elämään 'tärkeänä raaka-aineena' vähän valheellisesti, koska sillä on "pelastettu" loota silloin kun se saunan tai uuninpankon lämpötila onkin ollut väärä ja imellytys ei olekkaan tapahtunut odotetusti.

    Itselle osa kokkailun iloa on juurikin se jännäys siitä, miten se tällä kertaa onnistuu. Nykyisin en aina mene edes reseptillä, vaan muistin ja kokemuksen varassa. Jos joku menee pieleen, on sekin oppitunti, ja seuraavalla kerralla muistaa mitä ei tule tehdä.

    'Kertaus on opintojen äiti' ja 'virheistä oppii' ovat ruuanlaitossa mielestäni ne tärkeimmät motot :D

    Ihanaa ja aurinkoista helmikuuta sinulle! xx

    VastaaPoista
  3. Perinteisen arkiruuan, imelletyn perunalaatikon imeltäminen.

    Perunalaatikon imeltäminen ei ole olenkaan erityisen tarkkaa puuhaa, vaikka niin usein väitetään. 2kg perunoita on sopiva minimimäärä. Soseastia eristettiin hyvin moninkertaisilla vällyillä niin että sose jäähtyi riittävän hitaasti. Ainoa tarkka vaihe on kun halutaan imellyttää perinteisellä 1700-1800 luvun tyylillä. Tarkka vaihe on kun halutaan sekoittaa jauho mahdollisimman kuumaan soseeseen niin että jauhot ei "pala" 78 asteessa, mutta 75 asteen imeltymisreaktio saadaan hyödynnettyä. Kokemusperäisesti kokit osasivat lämpötilan määrittelyn aika hyvin. Imeltymisen alkaminen kaiken varalta testattiin jauhojen sekoittamisen jälkeen maistamalla sosetta. Jos imeltymistä ei ollut havaittavissa, niin silloin jauho oli lisätty liian kuumaan soseeseen ja oli "palanut" ja imeltymistä ei tapahdu. "Palanut" jauho korvattiin lisäämällä uusi annos jauhoa ja usein tämä riitti varmistamaan imeltymisen, mutta imeltynen varmistettiin maistamalla.

    Kun sose jäähtyi hitaasti niin 75 asteen imeltymisreaktio loppui ja 65 asteen imeltymisreaktio alkoi. Imeltymisen edistymistä voi seurata maistamalla. 3-5 tunnin imeltymisaika on yleensä riittävä. 2 tunnin imeltymisaika voi olla riittävä, mutta imeltymistä voi tarvittaessa jatkaa.

    Sähköuuni on imeltäjän taivas. Sähköuunissa voi imeltää samalla periaatteella. 76-77 asteinen sose laitetaan imeltymään 70 asteiseen uuniin ja annetaan imeltyä (2)3-4 tuntia.

    Sähköuunissa voi imellyttää myös niin että keittovedellä notkistettuun noin 63 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen lisätään jauho ja sose laitetaan imeltymään 80 asteiseen uuniin. Imeltymisen loppuvaiheessa lämpötilaa voi nostaa 85 asteeseen tai vähän ylikin. Soseen lämpötila on useitakin asteita uunin lämpötilaa jälessä. Yleensä riittä 2-4 tunnin imeltymisaika. Tämä tapa imellyttää on täysin "idioottivarmaa" ja siksi se sopii minulle.

    Sähköuunissa imeltäminen sopii hyvin pienillekin erille.

    VastaaPoista
  4. Moikka!
    Kiitos kun eksyit blogiini ja tyhjentävästi selitetystä ohjeestasi Tekisi kovasti mieleni lähteä testaamaan, ensi jouluna tosin joudun testaamaan laatikon gluteenittomilla jauhoilla, sillä sain viime viikolla vahvistuksen epäilyilleni keliakiasta. Saas nähdä kuis käy... Ihanaa syksyn alkua sinulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka taas!
      Durraa olisi tarkoitus kokeilla - kun sitä joskus saisin sopivalle etäisyydelle. Sellainen tieto minulla on että durralla voisi saada saman imeltymistuloksen kuin vehnäjauhoillakin. Sitä kun ei meillä välttämättä tarvita, niin kovin aktiivisesti en ole sitä etsinyt. Aika usein kuitenkin kysytään että onko mitään sellaista gluteenitonta vaihtoehtoa millä voi imellyttää aidolla imeltämismenetelmällä.

      Teen imellettyä perunalaatikkoa "tavalliseksi arkiruoaksi" ja durra kiinnostaisi niin että voisi ainakin jakaa sen toimivuudesta kokemusphjaista tietoa.

      Poista
    2. Moikka moi! Tuo durra onkin aivan uusi juttu minulle. Pitääpäs tutkia, ja ilmoita toki miten kävi, jos testaat ennen kuin itse ehdin :)

      Poista
    3. Moikka....

      Nyt se durra on kokeiltu. Paahdetun muussin makuista tuli. Ihan syötävää mutta ei imellettyä. Mielikuvitus tietenkin muuttaa makua haluttuun suuntaan. Lisäsin paistoaikaa ja jätin virran katkaisun jälkeen vielä uuniin. Olisi tietenkin kannattanut tehdä vertailuksi siirapilla makeutettu versiokin, mutta kun se tulos oli jo aika varma imeltämisyrityksen jälkeen niin jätin sen vertailuerän tekemättä.

      Imeltämisen tein täysin samalla kaavalla kuin vehnäjauhoilla ja ruisjauhoilla. Kun imellän vehnällä tai rukiilla 65-75 asteisen soseen niin imeltyminen tapahtuu alle 3 tunnissa.

      Täytyy kokeilla vielä toinen yritys matalammassa lämpötilassa.....

      Poista
    4. Ilmoittele taas miten käy :D Mä tutkailen noita AIP-ruokavaliovaihtoehtoja sillä aikaa. Voi olla että jätän tänä vuonna kaikki perinteiset pois, nyt kun ukkelikin on innostunut rukkaamaan ruokavalion... Mutta jos onnistut ihan täydellisesti, saatan tekaista yhden looran ihan vaan uteliaisuudesta :)

      Poista
    5. Moi...
      Toinen durra yritys keskeytetty. Ei mitään merkkiä imeltymisestä. Jatkan nyt lisäämällä vehnäjauhoa!

      Poista
    6. No höh... Voi olla etten itse viitsi edes alkaa sitten yrittämään. Muutenkin on vähän sellainen fiilis että taidan rakentaa joulupöydän (graavilohta lukuunottamatta) ihan uusiksi; tehdä kaikkea mitä ei ennen ole meidän joulupöydässä nähty... Ukkeli voi olla toista mieltä tosin... Jää nähtäväksi :D

      Poista
  5. Imellettyä perunalaatikkoa perinteisesti leipomispäivinä - samaan tapaan kuin jo 1700-1800 luvulla.

    Imelletty perunalaatikko on perinteisesti valmistettu silloin kun leivinuuni lämmitetään eli imelletty perunalaatikko valmistettiin noin kerran viikossa leipomispäivinä.
    Sinä aikana kun leivinuuni lämpesi kuorittiin perunat ja keitettiin kypsiksi vähässä suolattomassa vedessä ja soseutettiin suoraan keittoveteen. Kun näin tehtiin niin ei ollut mitään väliä vaikka perunat. kypsyessään hajosi. Tarvittaessa lisättiin soseeseen kuumaa vettä niin että saatiin puuromainen sose. Vesi myös edistää imeltymistä.
    Sose jäähdytettiin noin 70 asteiseksi ja jauhot lisättiin jäähdytettyyn soseeseen.
    Sosekattila eristettiin tehokkaasti moninkertaisilla keittiöliinoilla ja laitettiin imeltymään lämpimään paikkaan 2-4 tunniksi - eli leipomisen vaatimaksi ajaksi. Imeltymisen aikana sosetta voi sekoittaa muutaman kerran ja imeltymisen edistymistä voi seurata maistamalla.
    Kun leipominen oli ohi lisättiin soseeseen suola ja voi. Maitoa lisättiin niin että saatiin puuromainen notkeahko sose.
    Sose laitettiin voideltuun uunivuokaan. Pinnalle lisätään muutama voinokare. jos halutaan niin pinnalla voi ripotella myös korppujauhoja.
    Vuoat laitetaan paistumaan leivinuunin jälkilämpöön 2-4 tunniksi.

    Siirappia ja sokeria perinteiseen imellettyyn perunalaatikkoon EI LISÄTÄ ! ! !

    ==========

    Nykyisin imeltäminen sähkölieden uunissa on todella helppoa. Uunien lämpötila tulisi varmistaa erillisellä uunilämpömittarilla. Imeltämiseen sähköuunissa sopiva lämpötila on noin 70-75 astetta ja imeltymisaika on noin 2-4 tuntia. Soseen lämpötila on yleensä muutaman asteen uunin lämpötilaa alhaisempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos kommentista ja selkeistä neuvoista. Itsellä jäänyt nykyisin peruna ruokavaliosta kokonaan pois, mutta kiva saada monia näkemyksiä, ja historiapläjäyksiä joista on sitten apua myös blogiin eksyneille lukijoille :) Ihanaa kevään jatkoa sinulle!

      Poista

Lähetä kommentti

Related Posts

{{posts[0].title}}

{{posts[0].date}} {{posts[0].commentsNum}} {{messages_comments}}

{{posts[1].title}}

{{posts[1].date}} {{posts[1].commentsNum}} {{messages_comments}}

{{posts[2].title}}

{{posts[2].date}} {{posts[2].commentsNum}} {{messages_comments}}

{{posts[3].title}}

{{posts[3].date}} {{posts[3].commentsNum}} {{messages_comments}}

Social Media Buttons

Yhteydenottolomake

Mitä odottaa e-kirjalta

Kotigourmeeta VHH-reseptit e-kirja - kooste.

Jos seuraat minua sosiaalisessa mediassa, saatoit jo tietää e-kirjaprojektistan…

MEDIAKORTTI

Kotigourmeeta Media Kit by Hanna Visca