¤ Reseptejä ¤ Autoimmuunisairauksien hoitoa ruokavaliolla ¤ Matkustelua ¤ Tuotetestausta ¤ Ravintolatärppejä ¤

Blogitauolta takaisin - Uusi vuosi, uusi läppäri ja suunnitelmia tulevalle vuodelle, sekä tiivistelmä joulun ajasta

| on
9.1.19
Hei vaan, lukijani!! Täällä ollaan taas sorvin ääressä ja täynnä intoa! 

Piinaava blogitauko on nyt taputeltu. Hyvin 6 vuotta palvellut läppäri otti ja simahti sopivasti joulun alla, joten iso osa jouluksi suunnittelemiani reseptejä jäi kirjoittamatta. Joillakin blogin kirjoitus onnistuu myös puhelimella, mutta mä koin sen hyvin ahdistavaksi. Kirjoitin Mamma Rosa-arvostelun siis puhelimella. Tilasin uuden koneen joulupäivänä, mutta se saapui vasta toissapäivänä postiin. Ette arvaa kuinka piinaavaa tämä odotus on ollut. 

Mutta nyt käsissäni on uusi Lenovo Ideapad 330. Olin niin tyytyväinen edelliseen Lenovoon, että päätin pysyä merkissä, mutta päivittää parempaan prosessoriin, muistiin ja muihin ominaisuuksiin, jotka koen tärkeäksi. So far, olen supertyytyväinen. Laite on kevyempi kuin edellinen, ohuempi, ja muutenkin laadukkaamman tuntuinen. Näppis on loistava tällaiseen sängyn pohjalla näpyttelyyn sillä käsille on runsaasti "lepotilaa" näppäimien alla. Kone aukeaa sekunneissa ja wifi on supernopea. Laite tukee 1000mb nopeutta, ja langattomana antaa 300-400mb nopeudet meidän kiinteässä 1000mb netissä. Hurraaa!



Toisaalta tauko tuli tarpeeseen sillä huolimatta energiasmoothieista ja vitamiineista jotka olen istuttanut päivärutiineihini, kaamosväsymys painoi päälle, ja olin oikeasti aika superväsynyt. 

Joulu toi mukanaan myös punaisen lihan muutamaksi viikoksi, mutta nyt joulu on ohi ja olen palannut takaisin tulehdustilaa minimoivaan ruokavalioon. 

Mitä siis on luvassa tänä vuonna?

Ruokavalioni tiukkenee entisestään ja prioriteettina on saada psoriasis kuosiin once and for all. 

Tulen kirjoittamaan entistä enemmän parantavasta ruokavaliosta, ja siitä miten se vaikuttaa omaan henkilökohtaiseen hyvinvointiini. 



Vitamiinit ja hivenaineet, probiootit ja muut superfoodit joilla pyrin tukemaan suolistoani autoimmuunisairauksieni tuomia oireita vastaan tulevat saamaan palstatilaa entistä enemmän. 

Tulen myös jatkamaan ruokamatkaani maailman ympäri, ja reseptejä onkin sitä varten naftaliinissa ihan mukavasti. 

Myös ravintola- ja matkavinkit jatkuvat blogissa, ja seuraavat postaukset ovatkin juuri niitä. 

Miltä kuullostaa? 
Mitä sä haluaisit nähdä blogissa enemmän? 
Ehdotuksia saa laittaa vaikkapa kommentteihin.

Mutta kelataanpas vähän taakse päin. 

Mitäs meidän joulun aikaan siis kuului?


Olin superonnellinen löydettyäni Ikeasta tätä kaitaliinaa,
mihin sain idean Saarioisen joulupäivälliseltä...

Noh, ruokaa, luonnollisesti. Anoppi kävi pikavisiitin viikkoa ennen joulua Lontoosta, missä hän puurtaa ukkelin veljien kanssa juuri avaamassaan Romanialaisessa ruokakaupassa päivätyönään. Mukanaan hän raahasi tällä kertaa matkalaukullisen itse savustamiaan makkaroita, hapatettuja kasviksia, juustoja ja viiniä. 

Tämä tuliaispaljous siis sinetöi sen mitä olin miettinytkin kuumeisesti; otanko breikin tiukasta ruokavaliostani joulun ajaksi ja annan itselleni luvan syödä punaista lihaa ja maitotuotteita? Pakkohan se oli. Enhän voinut antaa ukkelin popsia yksin sitä makkaramäärää. 

Myös jokavuotinen perinteemme; Sarmale - Romanialaiset viininlehtikääryleet
päätin lopulta tehdä nauta-sikajauhelihalla vaikka olin suunnitellut käyttäväni broileria. 



Loppupeleissä en itse jouluna silti ihan kamalasti syönyt minkäänlaista lihaa, vaan keskityin kalatarjottaviin kuten valkosipulisilakoihin , lohimousseen, konjakkigraavattuun loheen, kylmäsavuloheen ja mätijuttuihin. Söin neljässä päivässä varmasti puolitoista kiloa graavilohta 😂. 


Aattona unohdin laittaa mustavalkoraitaisen kaitaliinan pöytään...

Joulun jälkeen saimme vieraan Espanjasta, ja hän kantoi meille matkalaukussaan ihka aidon Serranon Jamon kinkun, sekä ihan superhyviä viinejä ja juustoa johon rakastuimme toissakesänä Espanjan reissulla.




Lahjaviinejä Romaniasta ja Espanjasta

Vuosi vaihtui Helsingissä. Olimme varanneet huoneet meille ja vieraallemme Hotelli Presidentistä. Olin vähän huolissani koirastani Seposta sillä ilotulitukset eivät ole hänen lempparijuttuja ja hotelli oli keskellä kaupunkia, mutta huoneeseen ei kuulunut juuri mitään. Seppo odotteli huoneessa kiltisti paukuttaen Take Thattia youtubesta silläaikaa kun kävimme Senaatintorilla katselemassa Vesalaa, raketteja ja korkkaamassa shampanjan. Sitten juostiinkin kiireen vilkkaan takaisin hotellille, sillä viima ja räntäsade olivat ihan jäätävät ja oltiin läpimärkiä. 




Kuvalaatu torilta on surkea, melkein yhtä surkea kuin koko keli; pelkäsin
puhelimen kastuvan räntäsateesta, joten uusintakuviin ei ollut mahdollisuutta :)

Oikeastaan suurin haaste Sepolle oli se ettei hotellin lähellä ollut oikein mitään pusikkoja, se kun on tottunut kaivautumaan asioilleen ryteikköön. Lopulta senkin oli annettava periksi ja tyydyttävä lumipenkkaan. 



Siinäpä ne kohokohdat oikeastaan. Voin sanoa että tunsin suurta helpotusta loppiaisena, kun sain luvan kanssa pakata joulun takaisin kapsäkkeihin.

Vaikka ulkona tuiskuttaa metritolkulla lunta, on minulla jo kevättä rinnassa.
Myös ukkelilla heräsi taas motivaatio terveellisempiin elämäntapoihin, ja hän on pyytänyt minua rukkaamaan hänelle jonkinmoisen dieetin. Juoksumaton hän korkkasi käyttöön jo eilen hurjalla kuuden minuutin juoksulla... Siitä se lähtee, eikä rouvan passaa ilkkua, kun ei itse ole saanut astuttua matolle ollenkaan pariin kuukauteen... 

Huomenna kirjoittelen muutaman ravintolavinkin Helsinkiin. Ihanaa uutta vuotta, lukijani!!

Be First to Post Comment !
Lähetä kommentti

*